16
1800-logu loahpageahčen Preussen dagai álgaga čohkket Duiskka. Muhto 1700-logu
álgogeahčen Preussen dušše ollu smávva fyrstariikkain okta, numot habsburglaš riika
mii loahpa-huvvui golmmalot-jagi soađi maŋŋel.
Ruoŧa militeara viidáneapmi 1600-logu loahpageahčen rájes bijai dáid smávva
fyrstariikkaid “vuoitin- dahje jávkan”-dillái. Preussenis álggahuvvui garra
Stuora Fredrika jierbmás gonagassan
Fránska bajásčuvgehusfilosofat rámidedje Preussena stuora Fredrika (gonagas 1740-
86), leat ideálan dasa mot jierbmás gonagas galggai leat. Dat lea áddemeahttun go
gonagasas illá gávdnojedje fámut mat vuosttildedje su, ii konstitušunalalaččat iige
duohtavuođas ge. Son dasto sáhtii láhttet measta juste nugo ieš háliidii. Muhto iežas
soahtemielat oainnu geažil son orui eambbo máilmmálažžan go iežas fránska
vuostebealli. Sus lei ovdamearkka dihte mihá eambbo geavatlaš oaidnu vuoiŋŋalaš
gažaldagain. Preussen lei, oktan Englánddain, dat riika Eurohpás mii buoremusat válddii
vuostá hugenottaid ja eará oaguhuvvon minoritehtaid. Preussenis álggahuvvui militeara
rusten ruoŧa modealla mielde. Eananádelii – Junkeriidda - fálle soahteveagas
váldoposišuvnnaid ja sis šattai dađistaga hui soahtemielat oaidnu.
Preussenis nagodedje fyrsttat háldui váldit áibbas eará válddi go dan mii muđui
Nuorta-Eurohpás lei dilli. Veaháš sivvan dasa gal sáhttá leat ahte ráddjejuvvon eana
dagai álkibun guovddášváldái ráđđet go Ruoššaš, gos tsára fertii rahčat čájehit iežas
autoritehta hirbmat guhkes gaskkaid badjel hui máŋggalágan kultuvrraiguin. Lei
maiddái earenoamáš dehálaš bissut ovttas vai hukse gievrras ovttadaga fámolaš ránnáid
ektui. Junkeriid militeara ovddut mielddisbukte dasa lassin ahte sis mealgat muddui lei
oktasaš beroštupmi fyrsttain das ahte hukset soahteveaga. Preussen šattai Eurohpá
eanemus militariserejuvvon servodat, ja 1700-logu sođiin dat vásihii stuora vuoittuid.
Stuora Fredrik ságastallame fránskalaš bajásčuvgehusfilosofain Voltairein, gii su guossin
lei jagiin 1750-52.
