14
OANEHIS RUOVTTOLUOTTAGEAHČESTAT
Mii leat ovdal oaidnán ahte Nuorta-Eurohpá doloža rájes juo lei leamašan juogalágan
dustehahkan Oarje-Eurohpái. Rámššas ja oalle váttis olámuttos eanadat lei Oarje-
Eurohpá gádjon ollu márranáitagiin. Seammás dagahii juste dát beasatkeahtes eanadat
ahte guovlu ii albma ládje ovttaiduvvon Eurohpái.
1100-logus duiskka -romálaš riikka doaimmahii hirbmat stuora koloniserema
nuorttas guvlui. Koloniseren mielddisbuvttii ahte šlávaid jorgalahtte risttalašvuhtii.
Muhtun bismmástuolut ásahuvvojedje, ja vuosttaš nuortaeurohpálaš gonagasriikkat
čuožžiledje nuortan, Polen, Böhmen ja Ungára ledje dehálepmosat.
Allagaskaáiggis lei Nuorta-Eurohpá juogalágan friddjabáiki eananvátnivuođain ja
lossa divadiin. Sii geat deike vulge, sáhtte gilvit mihá stuorát guovlluid ja vuoigŋat
friddjabut daningo sii orro eambbo bieđgguid. Dát rievddai maŋit gaskaáiggis.
Nuorta-Eurohpás čuožžiledje dat maid mii dávjá gohčodit feodála áigodahkan.
Stuorradálloeaiggádat nannejedje iežaset sajádaga, muhto erohussan Englándii, gos
boanddaid giddeje
eret
eatnamiin, de sii nuortan giddejuvvojedje
sisa
eatnamiidda. Sii
njuolgut čadnojuvvojedje eatnamiidda – bissovaš orrunbáikái.
Ruošša tsára lei oktoráđálaš, muhto su váldi nogai ádelolbmá opmodaga
boađáhahkii. Opmodat lei juogalágan smávva stáhtaš, gos ádelolmmái lei oktoráđálaš.
Ádel stivrii boanddaid ollásit, ja ii oktage fyrsta beassan njuolggo oktavuhtii singuin.
Nuorta-Eurohpá ovttaiduvvá Eurohpái
Golmmalot-jagi soahti (1618-48) máŋgga dáfus guđii fápmovakuuma Eurohpá guovdu.
Habsburglaš keaisárváldi loahpalaččat táhpii soađi ja geahččagođii nuorttas guvlui ja
lulás guvlui, Ungára, Böhmena ja Balkana guvlui. Dán riikka davábealde ledje dievva
duiskka smávvastáhtat, mat ledje vuoitán, muhto sis eai lean gal namuhanveara
soahtannávccat olgguldasat ja sis iige lean oktage čielga olmmoš hoavdan. Dát geažil
rahpasii Ruŧŧii oanehis ja árjjalaš stuoravuođaáigi Davvi- ja Nuorta-Eurohpás.
RUOŦA MÁINNAS
1600-lohku lea Ruoŧa čuohtejahki. Maŋŋel golmmalot-jagi soađi lei riika šaddan
Davviriikkaid njunuš váldin ja dat vuollástii ollu guovlluid Dánmárkku-Norggas, Davvi-
Duiskkas ja Nuortameara gáddeguorain. Nu Ruoŧŧa ráđđegođii Nuortamearas. Riika
dasto sáhtii váldit vuostá sisaboađuid dehálaš ja lassáneaddji gávppašeamis mii lei
gaskal nuortta ja oarjji, dalle go muorragálvvut ja gortnit šaddagohte áibbas dárbbašlaš
resursan olmmošvalljugas ja dađistaga alla ovdánan Eurohpá oarjedavvi guvlui.
Militeara revolušuvdna lei mealgadii sivvan Ruoŧŧa ráđđejupmái. Gaskaáiggi
fyrsttat ledje leamašan áibbas ádela soahtebálvalusa hálddus. Ođđa soahteteknologiija
luođaiguin ja ruvttaiguin lei nu beaktil ja divrras ahte fyrsttat dainna ožžo nanu
ovdamuni ádela ektui. Beaktilis soahteindustriijain, viiddis soahtebálvalusain, ja
earenoamáš čeahpes gonagasaiguin, nagodii Ruoŧŧa ávkkástallat iežas militeara
badjelfámolašvuođa nu ollu go lei vejolaš.
Ruoŧŧa lei measta čađat bistevaš soahtedilis 1560 rájes 1721 rádjái. Ruoŧŧa ovtta
ládje ii obage lean loahpahan vikiŋgaáiggi, muhto lei joatkán áigadas soahtama
ortodoksalaš ruoššaid vuostá.
Muhto dat fertii mannat boastut. Dat dáhpáhuvai stuora davviriikkalaš soađis
(1700-21). Ruoŧas lei Karl. 12, gii lei geniála, muhto beare jálos soahtenjunuš. Go ledje
birgen ruoššaiguin Nuortamearas, de son oaguhii iežas vašálaččaid guhkás sisa Ruššii.
Ruoššalaččat geassádedje maŋos, ja ruoŧa soahteveagat jápme dan ruosti buolaš ruošša
