15
dálvvis, eatnasat nelggiin ja vuoimmehuvvamiin. Karl 12. nagodii beassat ruovttoluotta
Ruŧŧii, muhto riikka stuoraválddi sajádat gal vissásit lei nohkan.
Imaš ii leat gal ahte Ruoŧŧa dađistaga massii iežas stuora-válddiposišuvnna
nuortan. Mearkkašahtti lei ahte ruoŧŧelaččat nagodedje nu guhká bisuhit
njunušposišuvnna ránnáid ektui main lei mihá stuorát resursavuođu geavahanláhkái.
Muhto maŋŋel 1720 lei Ruošša vuorru.
RUOŠŠA MORRÁNA
Ruošša dilálašvuođat leat dehálaš sivvan Ruoŧa vuoittahallamii. Guovddášasiáhtalaš
johttiálbmot lei máŋgga čuođi jagi ráđđen ruošša guovllus, Djengis Khan maŋisboahttit,
sin gohčodedje gollejuvvon joavkun dahje tatáran.
Dađistaga tatárat vuollástedje guovlluid, Moskva lei guovddážin. Ivan,
namahusain surgadis, lei vuosttaš gii iežas suovai nammaduvvot cáran – 1547:s. 1600-
logus viidáneapmi leavai leahtuin nuorttas guvlui, ja riikka areála duppalastojuvvui
máŋgga geardde. Ruošša lei nuorttalaš guvllot riika, maid Oarjemáilmmis assosierejedje
garra asiáhtalaš stivrejumiin.
Muhto birrasiid jagi 1700:s bosso eará biekkat Ruošša badjel.
Biehtár, namahusain stuora (cára 1682-1725), nuorran mátkkoštii birra
Eurohpás ja hirpmahuvai go oinnii nederlándalaččaid barggánisvuođa ja teknologiija. Go
son válddii badjelasas fámu, de son bijai johtui hirbmat stuora prográmma mainna
galggai váldit atnui oarjemáilmmi idéaid ja geavadagaid.
Čielgasepmosit mot dat čájehuvvui lei go oaivegávpot sirdojuvvui Moskvas St.
Petersburgii, maid son hirbmat stuora huksenprošeavttas ceggii Ladoga jekkiide. Liikká
dehálaš lei ahte son čájehii stuora dáhtu oahppat Oarjemáilmmi soahteteknologiija.
Oahppanprosessii biddjojedje eanet árjjat maŋŋel vuoittahallama Karl 12.:ii stuora
davviriikkalaš soađi álggus. Ovcci jagi maŋŋel bohtosa oaččui go stuora Biehtár ja
ruoššalaččat Poltavas (1709) loahpalaččat nannosit vuite Karl 12. ja ruoŧa soahteveaga
vuostá.
Govvateaksta: Ruošša muorravajus
1705 rájes. Buvttaduvvon stuora
Biehtára
gohččosa
vuođul,
vai
movttiidahttá dievdduid skávžžáid
ráhkket eret. Skávžžát govastahtte
ahte Ruoššas vuosttildedje oarje-
máilmmi idéaid ja geavadagaid.
Tevnnegiid bokte, nugo dákkáriid,
geahččalii Biehtár iežas vuostálastiid
bilkidit.
PREUSSEN
Báiki gos militeara revolušuvdna
oaččui stuorámus coavcci, dattetge ii
lean Ruoššas, muhto eará nuorta-
eurohpálaš riikkas: Preussenis (dan
namma lei Brandenburg gitta 1701
rádjái), Berlin lei oaivegávpogin.
