23
Guokte politihkalaš revolušuvnna
1700-logu gaskamuttus Eurohpá lei ođđa áigái lávkeme. Earenoamážit guoskkai dat
Stuorabritánniai, gos industriála revolušuvdna álggii birrasiid 1750:s. Muhto 1700-logu
gaskamuttu maŋŋel vásihedje brihttalaččat vuohččan duođalaš váttisvuođaid
siskkáldasat iežaset ráđđejumis, dalle go davviamerihkálaš koloniijat stuimmáskedje.
Boađusin lei amerihkálaš revolušuvdna (1775-83) ja koloniijaid eret luvven
Stuorabritánnias. Frankriika ges ii nu beare ollu maŋŋel vásihii vel stuorát politihkalaš
eanandoarggástusa: fránska revolušuvnna (1789-99).
Mii loahpahit dán oasi nu ahte geahčadit dan guovtti revolušuvnna, daningo dat
máŋgga ládje čájeha molsuma ođđaáiggi áigebadjái.
Amerihkálaš revolušuvdna
Mii leat ovdal čuvvon brihttalaš koloniijaid ásaheami Virginias ja Massachusettsis. Dat
guhká eai lean nu dehálaččat go eurohpalaš koloniijat eambbo lullelis – Portugálalaš
Brasila ja fránskalaš, vuolleeatnanlaš ja spánskalaš koloniijat Gaska- ja Lulli-Amerihkás,
gos hirbmat ládje buvttadedje gálvvuid nugo sohkkara, duhpáha, bummola 1700-logus,
ja gálvvuid vuvde olgoriikii, Eurohpá eanas osiide.
Virginia ii lean nu beare earálágan go dát koloniijat. 1700-logus ásahuvvui
stuorradállodoalu doaibma, Virginias ja koloniijain main ledje ránnárájit Virginiai
geavahedje ollu šlávaid bargguide. Dát ledjen vuođđun dasa mat maŋŋel šadde
amerihkálaš lullistáhtan.
Koloniijain davvin lei earálágan minsttar, muhtun muddui daningo ii boahtán
johtui olgoriikii vuovdin váste eanandoallobuvttadeapmi, muhtun muddui daningo ássit
dáppe ledje eŋgelas puritáneriid maŋisboahttit. Dáppe geahččaledje sisafievrredit
Ipmilstáhta eatnamis, garra vuoiŋŋalaš ja morálalaš norpmaiguin. Ođđaássit gal liikká
birgejedje bures, vaikko vel váilo ge Luondduresurssat. Sii dađistaga viiddidedje guovllu
nuortarittu ráigge ja álge báhkket sisa guvlui riikkas, sin garra vuoiŋŋalaš
jurddašanvuohki dagahii ahte sii dávjá eai gulahallan indiánaiguin.
1700-logu gaskamuttus ledje Davvi-Amerihkás 13 koloniija mat ledje
Stuorabritannia vuollásažžan. Juohke koloniija jođihii guvernevra, gii ovddastii
gonagasa, ja okta válljejuvvon čoakkán ja ráđđi mii sulastii brihttalaš Parlameantta
ráhkkanussii.
