28
Fránskka boanda deaddašuvvá steažžasin ádela ja badjeseađu divvagiiguin. Boanddat
šadde máksit dábálaš vearu ja vel liige divadiid ádelii, sii mákse ruđain ja
bargogeatnegasvuođain.
Prentehus 1789 rájes.
Oktoráđđejumi váttisvuođat
Heajos fránska stáhtafinánssaide ii lean dušše soahti sivalaš, muhto dat lei álohii
leamašan váttisvuohta fránska gonagasváldái. Frankriikka ovddit oasis oinniimet mot
oktoráđđejupmi huksii iežas váldeposišuvnna nu ahte dássedis balanseris gaskal guovtti
fámoleamos servodatjoavkku – dahje seađuid – riikkas: ádela ja boargárseađu. Goappeš
seađut ledje ožžon gonagaslaš ovdavuoigatvuođaid – ádel vuosttažettiin ja ovddemusat
vearrofriddjavuođa ja gudneovdavuoigatvuođaid mat sihkkaraste sidjiide lagamus saji
gonagasa lahka, boargárseađu ekonomalaš ovdavuoigatvuođat adde sidjiide buriid
vejolašvuođaid doaimmahit gávppašeami ja ealáhusdoaimmaid.
Ádelii ja boargársehtui váikkuhussan dan ovddas lei ahte sii masse politihkalaš
mielmearridanvuoigatvuođa. Mii leat oaidnán ahte seađuid- čoahkkaneapmi ii lean
leamašan gohččojuvvon čoahkkái 1614 rájes. Oktoráđálaš gonagas lei válddi ožžon
Ipmilis, ja sáhtii prinsihpas stivret nu ahte ii dárbbašan ráđđádallat earáiguin. Dát liikká
ii mielddisbuktán ahte son sáhtii stivret numot háliidii, go son lei geatnegahtton stivret
vuoiggalaččat. Son ii ábuhan soaittáhagas stivret- son gal lei tyránna iige gonagas jus nu
fal dagai – ja son fertii váldit vuhtii dábálaš vuoigatvuođaid. Muhto lei áibbas
eahpečielggas makkár gáržžádusat dat ledje.
Dát mielddisbuvttii ahte iige lean čielggaduvvon galggai go gonagas stivret
seađuid -čoahkkanemiin vai dan haga. Gonagassii lei dehálaš viežžat dohkkeheami,
