25
Soahti
1775:s álggii amerihkálaš friddjavuođasoahti. Eŋgelasolbmát ledje hárjánan vuoitit
koloniijasođiid, ja davviamerihkálaš koloniijain álgoálggus gal ii báljo orron
vejolašvuohta birget máilmmi fámoleamos soahtefanasválddi vuostá. Muhto juo
vuosttaš soahtedeaivvadeamis Lexington báikkis cuoŋománu 19.b.1775:s brihttalaččat
ožžo váttisvuođaid amerihkálaš soahteveagaiguin.
Eará eurohpálaš válderiikkat oidne ahte dál lei vejolaš váikkuhit dasa ahte
brihttalaččat vuoittahallat.
Njunnožis sin searvvis lei Frankriika, mii dál vuohččan sáhtii čohkket iežas resurssaid
soahtefanasvehkii, iige seammás dárbbašan soahtat nannánsoađi Eurohpás. Spania
maiddái searvvai stuibmideddjiid beallái.
Lei čalbmáičuohcci boađus: Stuorabritánnia vuohččan vásihii stuora
mearkkašahtti vuoittahallama čuohtejagisoađi rájes. 1781:s duohtavuođas nogai soahti
koloniijaid vuostá, muhto eurohpálaš stuoraváldesoahtin dat gal jotkkii 1783 rádjái.
Davviamerihkálaš koloniijat ledje olahan iešráđálašvuođa.
Iešstivrenjulggaštus
Vuoitu Stuorabritánnia badjel ii lean dušše militeara vuoitu, muhto liikká ollu nai
ideologalaš vuoitu. Amerihkálaččat ledje čájehan ahte brihttalaččat ledje sihke
vealaheaddjit ja ahte sin stivrenvuohki guhkkin eret oktiivástidii bajásčuvgehusáiggi
ideálaiguin.
Sárggus mii čájeha Bostona vuostálastima
brihttalaš ráđđehusa vuostá. Duollobálvá
lea jorahuvvon bihkkás ja dolggiin ja
bággehallo juhkat deaja. Duogábealde
Nuortaindialaš deadja bálkestuvvo merrii.
Deadjadoalut Bostonis
“Deadjadoalut Bostonis” ii lean dušše
deajas sáhka, muhto deadja lei liikká
dehálaš oassin riiddus. Brihttalaččaid
merkantilisttalaš politihkka dagahii ahte
amerihkálaččat šadde máksit alla duollu
gálvvuin maid fievrrededje guovlluin
brihttalaš válderiikka olggobealde. Suoli
fievrredeapmi lassánii. John Hancock lei
namma muhtumis gii ollu suoli fievrredii.
Son sivahallojuvvui máŋgačuođi geardde
leat suoli fievrredan, muhto liikká nagodii
beassat, ja maŋŋel son šattai vuosttaš
guvernevran iešráđálaš Massachusettsas.
Hancock jođihii boikohta deajain maid brihttalaš nuortaindialaš kompaniija
sisafievrredii Kinas. Vuovdin lei 1773:s njiedjan 145 000 kilos dušše 240 kiloi ja
kompaniijas lei ollu vealgi ja dievva rájut. Brihttalaš parlameanta mearridii dalle Tea
Act, mii attii kompaniijai lobi vuovdit deajaid njuolga koloniijain, vai sii gilvvu vuite suoli
fievrrededdjiid vuostá.
Eanas amerihkálaš gávpogat eai dattetge suovvan brihttalaš skiippaid boahtit
