32
Boargárlaš balanseren(1789-92)
Badjel guokte jagi barggai vuođđoláhkaaddi čoahkkaneapmi ođđa konstitušuvnnain.
1791 čakčamánus dan gárvánii. Frankriika lei šaddan konstitušonála monarkiija, mas
válljejuvvon áirasiin lei parlameanttas sadji. Oktoráđálaš gonagasváldi lei heaittihuvvon.
Álbmotsuverenitehta ja olmmošvuoigatvuođat ledje váldojuvvon atnui, seađut ja
ovdavuoigatvuođat ledje heaittihuvvon. Merkántillalaš oahppu lei guđđojuvvon, dan
sadjái lei boahtán loažža ekonomalaš politihkka.
1791 konstitušuvdna eanasmuddui liikká lei gaskaneassoahpamuš mii
vuosttažettiin ja ovddemusat lei ávkin boargárseahtu beroštumiide. Muhto ođđa
ráđđenvuohki áitojuvvui buot beliin. Gonagas ja ádel vuosttildedje ođđa ortnega. 1791
geassemánus gonagas Ludvig geahččalii báhtarit. Dat fuobmájuvvui ahte son geahččalii
báhtarit,
ja
gonagas
dolvojuvvui
ruovttoluotta
Versaillesii.
Muhto
báhtarangeahččalemiin lei gonagas duohtavuođas dahkan ahte lei veadjemeahttun ahte
son lea gonagassan konstitušonála monarkiijas. Ii dat ge lean buorre ahte hui stuora
oassi ádelis eret fárrii olgoriikii.
Nuppe dáfus eai bargit ja boanddat ge, geat ledje dagahan ahte šattai ođđa
konstitušuvdna, 1789 geasi stuimmiid geažil, lean duhtavaččat dainna ođđa ortnegiin.
Ollu bargit gávpogiin eai lean ožžon jienastanvuoigatvuođa, ja sidjiide ii lean liberála
politihkka ge makkárge buressivdnádussan. Biebmovátni šattai vel duođalet go váillui
dáhttu muddet hattiid ja biebmolágidemiid. Boanddat maiddái ožžo unnán ruovttoluotta
go stuimmáskedje ádeliin. Sii fertejit ain máksit daid boares feodála divadiid dahje
lonistit divadiid alla buhtadussupmiin.
Vel vearrát lei ahte vuođđoláhkaaddi čoahkkaneapmi lei mearridan ahte girku
galggai leat stáhtagirku, gos buot báhpat galge vuordnut oskkáldasvuođa ođđa
konstitušuvdnii, iige girkuin obanassiige lean ráđđádallojuvvon. “Revolušuvnna
stuorámus taktihkalaš boasttuvuohtan” leat dán mearrádusa gohčodan. Girkus ledje nu
ollu oktasaš beroštumit revolušunáraiguin ja boanddaiguin, muhto dáinna bággehuvvon
mearrádusain, lei áibbas diehttelas ahte girku bođii vuosttildit revolušuvnna. Nanu
oktavuohta boanddaide váikkuhii dasa ahte eanas boanddain maiddái šattai vašánis
oaidnu revolušuvdnii.
Revolušuvdna radikaliserejuvvo (1792-94)
Borgemánu 10.b.1792:s sankulohtat Parisas stuimmáskedje.
Sansculotte
lea fránska
sátni mii mearkkaša “čibbebuvssaid haga”
ja dan nama ožžo revolušunára bargit Parisas.
Sii dorjo njuolggo demokratiija ja sis lei ideála ásahit eanemus lágiid sosiála ja
ekonomalaš ovttadássásašvuođa. Sii evttohedje earret eará ahte galggai biddjot
máksimálarádji dasa man ollu eatnamiid lei lohpi oamastit.
Stuibmi lihkostuvai. Konstitušonála monarkiija heaittihuvvui, gonagas biddjui
giddagassii ja republihkka ásahuvvui. Čálihuvvui válga ođđa vuođđoláhkaaddi
čoahkkaneapmái – Našunálačoahkkaneapmái – dál lei buot dievdduin badjel 21 jagi
jienastanvuoigatvuohta.
Vuosterevolušunáraid
oaguhedje
ja
steavlidedje.
Ođđajagimánu 21.b.1793:s Ludvig 16. bievvalastojuvvui revolušuvnna ođđa
steavlidandávviriin: giljotiinnain.
Mii lei sivvan dakkár mearihis radikaliseremii revolušuvnnas? Dehálaš sivvan lei
ahte sihke bargit ja boanddat ledje duhtameahttumat doaibmi ráđđenvugiin.
