37
11. Mii oaivvilduvvo dajaldagain “Revolušuvnna stuorámus taktihkalaš boasttuvuohta”?
12. Mii lei našunálačoahkkaneapmi?
13. Manin Frankriika soađáskii 1792 giđa?
14. Mii hirbmaváldi lei?
15. Geat sans-culottat ledje?
16. Mii lei Direktoria?
Čiekŋudeapmi
1.
Oahppogirjjis čuoččuhuvvo ahte amerihkálaš koloniijaid vuoitu Stuora-Británnia
badjel liikká ollu lei ideologalaš vuoitu go militeara vuoitu. Čilge maid dat oaivvilda.
2.
Gávnna ovttaláganvuođaid ja erohusaid USA ja Norgga dálá stivrenmálle gaskkas.
Čilge erohusaid.
3.
Čilge oktoráđđejumi váttisvuođaid birra Ludvig 16. Áiggis ja čilge váikkuhusaid maid
seađuid -čoahkkaneapmi 1789:s dagahii gonagasváldái.
4.
Maximilien Robespierra lei okta dain nákkosvuloš jođiheddjiin fránska
revolušuvnnas. Ráhkat sus portreahta mas muitalat su duogáža ja oahpu birra,
politihkalaš doaimmaid ja oainnuid birra, ja bukte go su idéat maŋit áiggis
politihkalaš váikkuhusaid. Loahpas čilge oanehaččat maid iešguđetge historihkkárat
oaivvildit Robespierre birra. Vállje ieš ovdanbuktinvuogi.
5.
Čilge erohusa gaskal seađuid - servodaga ja seahtoservodaga.
Gáldobarggut
1.
Amerihkálaš 1776 iešstivrenjulggaštusa álggahusas:
Min mielas lea čielga duohtavuohta ahte buot olbmot leat riegádan
seammaláganin, ahte buohkat leat ožžon vissis hui mávssolaš vuoigatvuođaid
iežas sivdnideaddjis, ja ahte vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja rahčamii
gávdnat lihku gullet daidda. Mii oaivvildit ahte olbmuid gaskkas leat ráđđehusat
ásahuvvon vai sihkkarastá dáid vuoigatvuođaid, ja ahte sii huksejit iežas
vuoigatvuođa stivret mieđihemiin sis geaid badjel sii galget stivret. Go
stivrenmálle šaddá nu ahte vahágahttá dáid áigumušaid, de álbmogis lea
vuoigatvuohta heaittihit dan ja ásahit ođđa stivrra, huksejuvvon daid
eallinnjuolggadusaid ala ja organiserejuvvon málliid mielde maiguin
vuohkkasepmosiid sihkkarastá buoremusat čálggu ja lihku.
2.
Fránska 1789 olmmošvuoigatvuođajulggaštusa álggahusas:
a.
Olbmot riegádit ja bissot friddjan ja vuoigatvuođat leat seammaláganat.
b.
Juohke politihkalaš ovttastusa mihttomearri lea bisuhit olbmo lunddolaš
ja hui mávssolaš vuoigatvuođaid. Dát vuoigatvuođat leat friddjavuohta,
oamastanvuoigatvuohta,
sihkarvuohta
vealaheami
vuostá
ja
vuoigatvuohta vuosttildit vealaheami.
c.
Buot suverenitehta gullá dan iešlági mielde álbmogii.
d.
Friddjavuohta lea sáhttit dahkat buot mii ii vaháguhte earáid: Juohke
olbmo lunddolaš vuoigatvuođaid doaimmaheamis leat dušše dat rájit mat
sihkkarastet servodaga eará miellahtuide seamma vuoigatvuođaid.
3.
Girječálli Olympe de Couges lei doaibmil dalle go fránskarevolušuvdna lei ja son
čálii nissonjulggaštusa, mas rievdadii olmmošvuoigatvuođajulggaštusa. Dá leat
