36
čielgaset ráji gaskal dievdduid almmolaš ávvosa ja nissonolbmuid priváhta ávvosa, de
Marie-Antoniette iežas eahpeformálalaš váikkuhanfámuin lei áittan, ii dušše politihkalaš
lávddis, muhto sáhtii maiddái leat dievdduid ráđđejumi hárrái. Mihtilmassan lei ahte su
vuostá ledje ollu sivahallamat ahte son anašii hirbmat ollu, muhto duohtavuohta lei ahte
su isidis ii lean anašanveadju.
Reakšuvdna (1795-99)
Hirbmaváldi nogai maŋŋel go Robespierres jámii 1794 geasi ja revolušuvnnas šattai
jaskadet muddu. Jagi maŋŋel našunálačoahkkaneapmi ráhkadii ođđa vuođđolága
ovdalgo dat heaittihii iežas ja attii doaimmahanválddi viđa direktevrii, mii gohčoduvvui
Direktorian.
Dáinna lágiin váldi ii čohkkejuvvon ovtta olbmui mii fámuin sáhtii oažžut diktatuvrralaš
válddi. Ledje boargárseađu beroštumit mearrideaddjin dasa ahte republihkka dál oaččui
eambbo mearálaš hámi. Jienastanvuoigatvuohta ráddjejuvvui jábálaš dievdduide badjel
30 jagi, ja eambbo liberálalaš politihkka ásahuvvui. Šiehtadallamat álge Nuortariikkain
ja Stuora-Británniain. Orui šaddan ráfálaš dilli.
Muhto ráfálaš dilli ii bistán. Direktoria vuostálastit ledje gievrrat ja
soabatmeahttumat. Radikála bargiid stuibmii bissehuvvui, muhto áitta ain gávdnui das.
Nuppe bealde ledje ádel ja gonagasbealušteaddjit, eatnasat sis olgoriikkas, geat garrasit
vuosttildedje visot mii gulai revolušuvdnii ja republihkkii. Sidjiide direktevrrat ledje
“gonagasgoddit”.
Garra vuostálastin dagahii ahte Direktoria eambbo ja eambbo šattai soahteválddi
háldui. 1799:s golbma konsula válddigomihemiin rihpe válddi. Juovlamánus seamma
jagi konsulain okta iežas nammadii konsulan logi jahkái, ja 1804:s son šattai keaisár. Su
namma lei Napoleon Bonaparte. Su birra gullat eambbo boahtte girjjis.
Loahpaheapmi
Dan guovtti revolušuvnna boađus – amerihkálaš ja fránska – lei ahte dat lihkostuvai
dainna maid mii dábálaččat gohčodit álgun ođđaáigásaš servodaga ásaheapmái. Vaikko
čuoládat “friddjavuohta, ovttaláganvuohta ja vielljavuohta” guhkkin eret ledje
duohtandahkkojuvvon maŋŋel jagi 1800, de maŋŋel dan ii lean šat geaidnu máhccat
ruovttoluotta boares oktoráđđejupmái. Fránskka revolušuvdna lei atnán ovdamearkka
mii galggai mearkkašit hirbmat ollu boahtteáiggi Eurohpái. 1815 maŋŋel geahččaledje
gievrras fámut jorgalahttit diimmu ruovttoluotta dillái mii lei revolušuvnna ovdal,
muhto dat liikká čájehuvvui ahte ođđaáigásaš Oarjemáilmmi – Oarjedavvi Eurohpá,
masa Davvi-Amerihká vel lassin lei boahtán fárrui –ii lean vejolaš bissehit.
Geardduhangažaldagat
1.
Makkár riikii gullet vuosttaš kolonisttat geat bohte Davvi-Amerihkái?
2.
Mii earuhii davvi koloniijaid eanet lullelis koloniijain?
3.
Mot Davvi-Amerihká koloniijaid stivrejedje?
4.
Čilge dajaldaga “No taxation without representation”.
5.
Goas lei amerihkálaš friddjavuođasoahti? Čilge oanehaččat soahtedáhpáhusaid birra.
6.
Mii lea iešstivrenjulggaštus?
7.
Mot stivrenvuohki šattai USA:s maŋŋel friddjavuođasoađi, ja makkár prinsihpat ledje
dasa vuođđun?
8.
Čilge mii oaivvilduvvo seađuiguin?
9.
Manin Bástilla fallehedje suoidnemánu 14.b.1789:s?
10. Muital oanehaččat 1791 ođđa vuođđolága prinsihpaid birra.
