30
Seađuid-čoahkkaneapmi deaivvada
Gonagasa mearrádus gohččut čoahkkái seađuid- čoahkkaneami buvttii veaháš ráfibut
dilálašvuođa. Nuppe dáfus fas ledje hirbmat alla vuordámušat. Áirasiid válljen seađuid-
čoahkkaneapmái dahkkui miehtá Frankriikkas. Válljejuvvojedje áirasat dán golmma
seađus: girkolaččat (vuosttášseahtu), ádel (nubbiseahtu) ja boargárseahtu dahje
“álbmot”(goalmmátseahtu). “Álbmogii” eai gullan dábálaš boanddat ja bargit – sii eai
ožžon ovttage áirasa. Muhto gávdnui doarvái “politihkalaš beaškkalanfápmu”
čoahkkaneamis mii 1789 miessemánus čoahkkanii Versaillesas, earenoamážit
goalmmátseađu nuorra, allaoahppan juristtain.
Dakkaviđe go almmuhuvvui ahte seađuid - čoahkkaneapmi galgá čoahkkanit, de
čuožžilii nággu dan alde mot jienat galget lohkkojuvvot. Go čoahkkaneapmi čoahkkanii,
de dát šattai váldofáddán. Goalmmátseahtu, mas ledje duppal nu olu áirasat go vuosttaš-
ja nuppiseađus, hálidii ahte juohke olbmo jietna galggai leat seamma árvvolaš, dat
guokte eará háliideigga ahte juohke seađus galggai leat okta jietna. Gonagas ja dat
guokte vuosttaš seađu bággehalle dohkkehit goalmmátseađu gáibádusa. Dán nákkus
oaččui goalmmátseahtu maiddái bákkus mieđihuvvot ahte čoahkkaneami bargun galggai
leat riikii addit ođđa vuođđolága.
Vuođđoláhkaaddi čoahkkaneapmi ja álbmotmobiliseren
Gonagas ja ádela eanetlohku dattetge eai dohkkehan biddjojuvvot deattu vuollái dáinna
lágiin, ja sii gohččo soalddáhiid Versaillesii. Dasa lassin gonagas molssui ollu iežas
ođastusdáhtolaš
ministariin
eambbo
gonagasustitlaš
olbmuiguin.
Muhto
goalmmátseađus lei lihtolaš mii lei vuorddekeahttá gonagassii: Parisa álbmot.
Suoidnemánu 14.b. 1789:s sii fallehit vašuhuvvon Bástilla giddagasa, okta dain
váldosymbolain oktoráđđejumi iešválddálaš vealaheapmái.
Doppe rievidedje vearjorájuid.
Stuimmit Parisas ledje vuođđun hirbmat stuora boanddamobiliseremii miehtá
Frankriikka. Ledje máŋga siva dán stuimmáskeapmái. Heajos šattut lei sivain okta.
Dábálaččat gonagasas ledje gordnerájut mat galge adnot veahkkin dákkár heahtediliin,
muhto dál ledje dán barggu nai goaridan.
Dasa lassin dáhpáhuvai politihkalaš mobiliseren giliin. Oktanis seađuid –čoahkkaneami
čoahkkái gohččumiin lei gonagas ávžžuhan olbmuid sáddet váiddareivviid dan birra
mainna sii ledje duhtameahttumat gilážiin. Váiddačállosat ledje buktán doaivaga ahte
gonagas lei mielas ođastit oktoráđđejumi váldegeavaheami haga.
Stuibmi gilážiin álggii suorgananlágan reakšuvdnan dasa go boanddaide bekkii ahte
johtti rievvárat áigu sin gortnit čuohppat buot. Muhto dađistaga ovdánii šaddat stuibmin
gaskal stuorradálloeaiggádiid ja ádelolbmáid. Čuohtenáriid ádelopmodagaid fallehedje,
ja bolde arkiivvaid main čuoččui man ollu divadiid juohkehaš galggai máksit.
Dán viiddis ja garras stuimmi geažil ii lean dušše gonagas ja ádel, muhto maiddái
boargárseahtu mii duvdiluvvui čiega njeaiga. Borgemánu 5.b ija dáhpáhuvai juoga mii lei
buot ártegeamos fránska revolušuvnnas: Okta ja nubbi ádelolmmái čuoččastii
vuođđoláhkaaddi čoahkkaneami ovdii ja dieđihii ahte son ii šat hálit iežas
ovdavuoigatvuođaid. Jáhkkimis dát dáhpáhuvai áibbas fáhkka. Dan idjabottas
heaittihuvvui visot boares ráđđenvuohki iežas ovdavuoigatvuođaiguin ja feodála
divadiiguin. Golbma vahkku maŋŋel – borgemánu 26.b.- olmmošvuoigatvuođajulggaštus
ráhkaduvvui.
