34
Vuosterevolušunárat lohpidedje bargiide ahte galge ásahuvvot muhtun muddemat mat
sihkkarastet sidjiide biepmu ja bissovaš hattiid. Boanddat ožžo lohpádusaid ahte
feodáladivadat galget visot heaittihuvvot.
Muhto mielváikkuheaddjin dán ođđa geidnui lei maiddái olgoriikka áitta. 1792
giđa lei Frankriika soađáskan Nuortariikkain ja dađistaga maiddái ollu eará stáhtaiguin –
revolušunárat lávdadit dan illu sága, vuosterevolušunárat dainna doaivagiin ahte vieris
fámut galge bissehit dán ođđa njoammudávdda. Sođiin manai álggos hejot, ja lei várra
ahte Frankriikii márret nuortariikkalaš soalddáhat.
Republihka ásaheapmi 1792 čavčča dattetge bovttii fránska soalddáhiin
doaivaga. Hirbmat mobiliseremiin nagodedje gohččut soahtebálvalussii 800 000
ruovttueanan ustitlaš soalddáha. Boađusin lei ahte soahtelihkku jorggihii. 1794 giđa lei
fránska soahteveahka Belgias, Nederlánddas ja duiskka riikkas. Eurohpá orui leame
revolušuvnna hálddus.
Revolušunára doaivva lei boktán Frankriikka, muhto jođiheddjiin gal šattai beare
revolušuvdnaáŋgirvuohta. Soahteáitta ja revolušuvnna ollu vašálaččat dagahii ahte
riikkas dovddahuvvui leat heahtedilli, ja váldi guovdilastojuvvui Čálgodoaibmagoddái.
1793
geasi
ožžo
jahkobinárat
válddi
Našunálačoahkkaneamis
ja
Čálgodoaibmagottis. Dát lei vuođđun revolušuvnna idealisttaleamos ja roavváseamos
áigái – namahusain hirbmaváldi. Jus sáhttá dadjat ahte sanskulohtat ledje hirbmaválddi
vearjjuiduvvan giehta, de jakobinárat ledje dan oaivi. Eanas jakobinárat gulle
boargársehtui ja ledje Frankriikka miehtá organiserejuvvon joavkkuide. Sin gaskkas
ledje dolvon demokratiija ja seammadássásašvuođa idéa dobbelepmosii, muhto sis
maiddái lei váldoovddasvástádus diktatuvrii ja terrorii.
Eai lean dušše gonagas ja vuosterevolušunáraid geaid giljoterejedje daningo sii
vuosttildedje revolušuvnna. Steavlideamit šadde dábálet oassin áigumuša dáfus ja hui
dábálaš ja lobálaš gaskaoapmin njunuš fápmogierdduin. Luottahuhttimat dáhpáhuvve
alla ideálaid
Ođđa áigelohku
Dat mii čielgasit čájehii man mearrideaddji revolušunáraid mielas revolušuvdna lei,
oaidná ođđa kaleandaris maid sii ásahedje. Ásahuvvojedje ođđa namat mánuide ja
beivviide, nugo čakčamánut
Vendemiaire (
viidnačavččas),
Brum rie (
mierkkás) ja
Frimaire
(buollašis). Vahkkut biste logi beaivvi, juohke mánnu 30 beaivvi ja vihtta
dárbbašlaš liigebeaivvi, gohčodedje sanskulott-beaivin. Kaleandar dohkkehuvvui 1793:s,
ja vuosttaš jahki álggii čakčamánu 22.b.1792:s – dan beaivvi go republihkka ásahuvvui.
Boanddat gal dattetge eai liikon kaleandarii daningo logibeaivásaš vahkku
mielddisbuvtti unnibut bassibeivviid. Kaleandara heaittihedje Napoleon áiggis.
Bajáščuvgehusáiggi optimisttalaš jáhkku dasa ahte gávdnui okta gustojeaddji
duohtavuohta, čájehii iežas roavva heajosbeali: Dán duohtavuođa vuostáleddjiid fertii
luottahuhttit.
Hirbmaváldi mearkkašii vuogádatlaš luottahuhttima politihkalaš vuostálastiin.
“Revolušuvdna borra iežas mánáid” lea dajaldat fránska revolušuvnnas. Doivot ahte
35 000 – 40 000 olbmo steavliduvvojedje dieid jagiid.
Maximilien Robespierra (1758-94) lei buot eanemus njunuš jakobinálaš
jođiheaddji, su gohčodedje maiddái “gean ii sáhte oastalit”. Robespierre ideála lei čielga
boargárvuoigŋa (
vertu)
, maid son ođđasit gávnnai antihkas. Muhto son maiddái
oaivvildii ahte dát boargárvuoiŋŋa sáhtii ja berrii lotnolagaid geavahit terroriin, nu
