19
INDIA
Muđui Ásias lassánii eurohpálaš doppe leahkin. Portugála lei massán iežas okto
gávppašanrievtti Ásiain birrasiid jagi 1600:s go eŋgelas ja vuolleeatnanlaš, ja dađistaga
fránskalaš, nuortaindialaš kompaniijat álge gávppašit njuolga Ásiain. India lei mihá
rahpaseappot olgomáilbmái go Kiiná ja Japána. Dát čuozai garrasit Indiai go sii dan
geažil vásihedje eahpedássedis politihkalaš dili.
1700-logus Indias guovlu lulimus ja gaskamus oasis luvvii iežas eret
stuoramogulas, ja dalle doppe čuožžiledje muhtun smávva riikkat. Stuoramogula
maiddái čađat vásihii eanet deattu muslimalaš bealis. Dasa lassin eurohpálaš doppe
leahkin garrasit lassánii, brihttalaš ja fránska nuortaindialaš kompaniijaid
gávpedoaimmaid geažil. Dát kompaniijat gilvaledje maiddái gaskaneaset, muhto 1765:s
brihttalaš ráđđegođii ja ásahii iežas Bengalii. Dattege lei easkka 1800-logus ahte
brihttalaččat ráđđejedje eanas osiin Indias. Dalle viimmat nagodii brihttalaš ráđđehus
rihpat nuortaindialaš kompaniijas stivrejumi dán guovllus.
Dehálaš duogášsivva India lassáneaddji váttisvuođaide lei ahte brihttalaččat
dađistaga ožžo iežas bummolindustriija doaibmagoahtit. Sisafievrredangildosiin sii
nagodedje riikasis vuoitit gilvvu indialaš bummola vuostá, ja dađistaga dáhpáhuvai dat
seamma miehtá máilmmi.
Vuolleeatnanlaččat stivrejedje Indonesia, Filippiinnaid stivrii Spania. 1700-logu
maŋit oassebealis fuobmájedje Oseania ja ollu jaskesábisulluid. 1788:s borjjastii
vuosttaš brihttalaš skiipa Australiai eŋgelas giddagasfáŋggaiguin.
GASKANUORTI
Osmana riika, háldemiiguin Gaska-nuorttis ja Nuorta-Eurohpás vásihii 1600-logu rájes
eanet váttisvuođaid. Siskkáldas dilálašvuođat ledje muhtun muddui sivvan dasa. Riika lei
šaddan nu stuoris ahte áigi álkis vuollástemiide lei nohkan, ja deaddu ráji vuostá
lassánii.
Muhto maiddái olgguldas dilálašvuođat dagahedje ahte riikka váldedilli hedjonii.
Oarje-Eurohpá militeara revolušuvdna ja mearrarasttildeaddji viidáneapmi dagahii ahte
riika báhcigođii ovdáneamis.
Mearrageainnu fuobmán Indiai mielddisbuvttii ahte Osmana riika ii lean šat nu
guovddážis go ovdal. Konstantinopel lei ain Eurohpá stuorámus gávpot, gos 1600-logus
orro badjel miljovnna beali olbmo, muhto dat ii lean šat dehálaš deaivvadanbáikin
gaskal nuortti ja oarjji. Osmana riikka cevzzii gitta 1922 rádjái, muhto dat vásihii
dađistaga stuorábut váttisvuođaid.
Spiehkastahkan dán hedjonandiligovahallamis lea Oman-sultanáhtta, mii 1700-
logus mii alcces huksii mearalaš ráđđejumi Afrihká nuortarittus Persialuktii. Sii
nagodedje vuojehit eret portugisalaš ja persialaš gilvaleddjiid ja ásahedje gánnáhahtti
stuorradállodoalu Afrihkárittus, máisttaneilihkka lei deháleamos gálvu. Šlávat dat ledje
vuođđun dán doibmii, ja ovtta áigodagas, go mearaidrasttildeaddji šlávagávppašeapmi
lei nohkagoahtime, fas nuortaafrihkkálaš šlávadoaibma lassánii.
