10
rámpui ahte son lei leamaš dan mađe nanus ahte lei logastan buot guhtta girjji
bisánkeahttá, goalmmát ges dárbbašii gávcci beaivvi fas boahtit návccaide maŋŋel go
girjji lei lohkan. Muhtun márkiisa
fertii heaitit lohkamis girjji Julie jápminbottas: “Mun
bárgon meariheamet. Garra bávččas mu čađa manai. Mu váibmu lei cuovkanan.” Joatkka
muitala veaháš manin romána nu garra jurddaváikkuhusaid buvttii: “Julie gii galggai
jápmit, ii lean šat vieris olmmoš. Mun doivon mun ledjen su oabbá, su olmmái.”
Maiddái mii orrut eallime iežamet sisa románaide go mii lohkat. Muhto eai leat
gal beare gallis geat geavahit románaid modeallan dasa mot mii galgat eallit, numot
fránskalaš giehmánni Jean Ranson lei mielas dahkat. Mii leat vurkon measta 50 reivve
maid Ranson čálii Rousseausa sveitsalaš lágádussii. Reivvet čájehit mot girjjálašvuohta
váikkuhii álgoálggus oalle dábálaš boargárii. Ranson liikui
Emiliei, dahje girjái mii lei
bajásgeassima birra, čállon 1762:s
, ja go son oaččui guokte bártni, de vuosttaš bárdnái
bijai Rousseausa romána ádjá nama ja nuppi bárdnái ges romána váldopersovnna nama.
Ovdal Rousseausa Emilie girjji, mánnávuohta ii bálljo obage lean ožžon
fuomášumi. Váhnemat gal ráhkistedje mánáideaset. Muhto mánát áddejuvvojedje leat
rávisolmmožin smávva hámis. Mánnávuohta ii lean mihkkege iešheanalis eallinmuddu
masa dárbbašii heivehuvvon oahpahusa, muhto dat lei dárbbašlaš muddu go rávisolbmo
eallima guvlui lei jođus. Lei easkka dalle go mánáid sáhtii bidjat bargui, ahte sis oinnii
čielga ávkki. Dan muddui go mánát oidnojedje girjjálašvuođas, de sii doibme duogážin
rávisolbmuide. Vuosttaš mánáidmáidnasat mat ilbme, Perraulta muitalusat, 1600-
loahpageahčen, ledje rávisolbmuid váste/várás.
Rousseaua barggai áibbas eará ládje, ja son dagai mánáid bajásgeassima
iešheanalis ja áibbas guovddáš elemeantan juohke bearraša eallimis.
Sárggus Emilie girjjis.
Heavu guvlui
Duohtavuohta goit juobe lea ahte fránska ráđđenvuogi dađistaga vuosttildedje, ii dušše
ideologalaččat bajásčuvgehusáiggi bokte, muhto maiddái ekonomalaččat ja
politihkalaččat.
Duođaleamos lei ahte riikka njunuš seahttut áibbas unnán dorjo gonagasriikka.
Allaádel sáhtii hervvoštallat gonagasa šearradasas Versaillesas, ja vearrofriddjavuohta
lei bivnnuhis ovdu. Liikká ii beasa das eret ahte ádel lei massán iežas politihkalaš
váikkuhanfámu go seađuid -čoahkkaneapmi ii gohččojuvvon oktii. Dán ii sáhttán buhttet
sin kultuvrralaš badjel-fámolašvuohta iige vearrofriddjavuohta.
Boargáriin lei stuorámus vejolašvuohta dahkat karrieara ámmát-doaimmahaga
bokte, ja merkantilisttalaš politihkka galggai sidjiide ávkin. Muhto gonagasa
ruhtaváttisvuođat dagahedje ahte son eambbo beroštii ruhtaburssas go das mii
ekonomalaš dillái lei buoremus. Soaittáhagas juhkkojedje ja gessojedje ruovttoluotta
ovdavuoigatvuođat, ja ovdamunit maid merkantilismma galggai buktit, jávkkodedje
gonagasa dievva heahtečovdosiid geažil.
Dat mii duođai čájehii ádela ja boargárseahtu eahpeluohttámuša gonagassii lei ahte sii
eai báljo máksán maidege stáhtakássii. Ádelis lei vearrofriddjavuohta, ja boargárat geat
dahke bures, jođánit háhke alcceseaset ádela. Boađusin lei ahte stáhta elii reastaluvvama
ráji alde ja máŋgga sođiin vuoittahalai daningo sii geat
livčče
sáhttán dehálaš veahki
addit, biehttaledje dahkamis dan.
1700-logu maŋit oasis šattai dađistaga čielgaset ahte Frankriika ii lean šat
Eurohpá fámoleamos stáhta. Sii ledje koloniijain muhtun mearrasođiin vuoittahallan
