8
ásahan stivrenvuogi mii lei mihá beaktileabbo go fránskalaš oktoráđđenvuohki.
Lihkostuvvan olahuvvui daningo Parlameanttas ledje servodaga deháleamos
sosiála joavkkut: stuorradálloeaiggádat ja stuorraboargárseahtu. Sii rievtti mielde gal eai
lean makkárge ovttaoaivilis čoakkán. Stuorradálloeaiggádat ledje eanetlogus Tory-
bellodagas ja sii beroštedje das ahte láhčit dilálašvuođa eanandoalus stuoradállodollui.
Stuorraboargárseahtu ráđđii Whig-bellodagas, mii háliidii doarjaga meararasttildeaddji
ásahemiide ja eŋgelas skiipajohtolahkii. 1700-logus lei whigain eanasmuddui
eanetlohku Parlameanttas.
Joavkkut ledje liikká váldoáššis ovttaoaivilis: Oamastanvuoigatvuohta lei bassi, ja
dan galggai suddjet, vaikko vel gonagas, boanddat dahje olgoriikkalaš fámut vigge ge
vuosttildit sin.
Frankriika revolušuvnna guvlui
Go Ludvig 14. jámii 1715:s, de son lei Eurohpá fámoleamos stáhta gonagas. Frankriika
lei measta čađat soahtan nu guhká go son lei gonagas. Ludvig lei huksen soahteveaga ja
bajidan vearrodási hirbmat ládje. Muhto son lei goaridan riikka measta dan gierdandási
rádjái. Ja son ii lean lihkostuvvan iežas sođiiguin. Son ii lean nagodan vuollástit
Vuolleeatnamiid, ii Spania iige guovlluid Rhinena birra, ja koloniijain lei Englánddas
ráđđejupmi.
Olgoriikkas: árbi Ludvig 14. maŋis
Vaikko Ludvig 14. ii lean olahan su áigumušaid ahte ráđđet Eurohpás, de liikká su
áigumušat eai lean nohkan. Dát Ludviga árbi čuovui su maŋisbohttiid dego lossa
noađđin 1700-logus, ja dađistaga šattai eambbo olatmeahttun áigumuššan dađistaga go
jahkečuođit golle.
1700-logu vuosttaš 90 jagi ledje ráfálaččat jus mii buohtastahttit 1600-loguin.
Soađit gal ledje, muhto eai bistán nu guhká, ja dat eai nu čuohcan siviilaálbmogii go
ovdal. Dat ii mearkkaš ahte ii lean šat nu dehálaš soahtat, baicca lei nuppe ládje. Muhtun
historihkkár lea gohčodan dan dalá áiggi stáhtaid “bistevaš soahtestáhtan”. Sođiide
adnojuvvui eanasoassi stáhtabušeahtain. Ovdal ledje vearut dábálaččat hirbmadit
gorgŋon go soahti buollái. Dál ledje vearut jámmat alladat vel dalle nai go ii lean soahti,
danin go soahtái ráhkkaneapmi lei liikká dehálaš go iešalddis soahti.
Ludvig 14. árbái ii gullan dušše dat áigumuš ahte olahit eurohpalaš ráđđejumi,
muhto ráđđejumi maiddái koloniijain. Spania, Portugal ja Vuolleeatnamiid váttisvuođat
dagahedje ahte vuosttažettiin ja ovddemusat gilvaleigga Frankriika ja Englánda dan alde
ahte ráđđet máilmmimearain.
Frankriikkas lei stuorát resursavuođđu go Englánddas, sullii beali stuorát
álbmogiin. Muhto Frankriika soađai “guovtti soahtešiljus”: nannánsoađi Eurohpá
eatnamiid alde ja fanasveagain soađai oažžut koloniijain ráđđejumi. Englánda sáhtii
baicca čohkket iežas resurssaid koloniijaide, ja danin sii koloniijasođiin máŋgii
nagodedje vuoitit fránskalaš fanasveaga badjel.
Siskkáldas dilálašvuođat: Bajásčuvgehusáigi
1600-logu maŋit oasis lei fránskalaš oktoráđđejupmi leamaš ideálan juohke fyrstii geas
ledje áigumušat. Beaivegonagasa Ludvig 14. ja su Versaillesa hoava hearvásvuohta lei
ollán Eurohpá boaittobealáleamos báikkiide.
Gudnejahtti revolušuvdna Englánddas jagiid 1688-1689 ásahii ođđa politihkalaš
ideála: konstitušonála monarkiija. Eŋgelas filosofat rámidedje dán stivrenhámi ja fargga
fránskalaš jurddašeaddjit, nu gohčoduvvon bajásčuvgehusáiggis, sullii 1700-logu
