7
Cromwell, sárggus 1658.
Gudnejahtti revolušuvdna (1688-89)
Muhto ii buot lean numot ovdal. Stuartat ledje oahppan ahte lei váralaš Parlameantta
moari vásihit ja danin stivrejedje eambbo várrogasat go ovdal. Muhto 1685:s rahppui
geaidnu dasa ahte katolalaš Jakob 2. šattai gonagassan, ja son ođastii lihtolašvuođa
Frankriikka Ludvig 14.:in. 1688:s lei parlameanta ožžon doarvái ja bijai eret gonagasa.
Truvdnu fállojuvvui Jakoba protestánttalaš niidii Mariai ja su náittosguoibmái,
vuolleeatnanlaš Oraniena prinsii 3. Vilhelmii. Dasto ii lean dušše guhkesáiggi
vašálašvuohta gaskal Vuolleeatnamiid ja Englándda loahpahuvvon. Dainna jođánis
akšuvnnain ledje Stuarta dievddut viimmat olgun eŋgelas historjjás, ja “gudnejahtti
revolušuvdna” lei ollašuvvon. Parlameanta lei ožžon iežas dáhtu mielde, ja dál maiddái
gonagasa gii ipmirdii ja dohkkehii dan doaibmannjuolggadusaid. Viessu Oranien lei
hárjánan dakkár vuogádahkii ja ii geahččalan goassege rihkkut parlameantta dáhtu.
1707:s brihttalaš sullot čohkkejuvvojedje Londona oktasaš stivrejumi vuollái, ja
gohčoduvvo dás duohko Stuorrabritannian.
Konstitušonála monarkiija
Englándda konstitušonála monarkiija, mas gonagas lea Parlameantta mearrádusaid
hálddus, šattai dehálaš politihkalaš ideálan 1700-logu bajásčuvgehusáiggis. Vel
deháleabbo: Englándda ideologalaš badjel-fámolašvuohta lei dattetge ahte riika lei
