11
brihttalaččaide, ja eurohpálaš nannámis sii eai lean nagodan olahit ráđđejumi. Seammás
lassánii duhtameahttunvuohta riikasis. Finánsaministarat šadde luohpat dávjjit ja
dávjjit, ja vel nu dábálaš stáhtalaš bargu go gordnevuorkkáid ceggen goavvejagiid várás
dađistaga váldojuvvui heittogit várás. Muhto doppe gos Frankriika oaččui 1700-logus
dađistaga eanet váttisvuođaid, de Englánda – dahje Stuora-Británnia, manin mii dan
gohčodit maŋŋel oktiibidjama Skottlánddain 1707:s – dakkár ovdáneami maid ovdal gal
eai goassege lean vásihan.
Stuorabritánnia revolušuvnna guvlui
Olgoriikkas: Parlameanta ja koloniijat
Maŋŋel gudnejahtti revolušuvnna 1689:s rievddai eŋgelas stáhta. Ovdal ledje Stuartat
ollu jagiid rahčan dan ovddas ahte sidjiide juolludit smávva vearrosupmiid, de dál lei nu
ahte Parlameanta juolludii jurdilkeahttá máŋgga geardde stuorát supmiid. Englánda lea
váldoovdamearkan dasa man dehálaš politihkalaš mielde mearrideapmi lea politihkalaš
resursamobiliseremii. Riikka olmmošlogu dušše lei beali nu stuoris go Frankriikka
olmmošlohku, galggai máŋgii čájehit ahte sii ledje badjelfámolaččat sin ránnáid ektui
resursamobiliseremis: 1700-logu soađit, dušše soames spiehkastemiiguin, duođaštit
dan.
Dehálaš sivva dasa lei ahte brihttalaččain lei dušše okta soahtešillju gos sohte
koloniijain. Sii garve eurohpalaš kontineantta, earret go ahte sii lihtodedje eará
eurohpálaš stáhtaiguin vai birgejedje Frankriikkain.
Koloniijain gal fas brihttalaččat serve nannosit. 1600:s ásahuvvui nuortaindialaš
kompaniija. Dan maŋŋel ges ásahuvvojedje oarjeindialaš kompaniijat. Dát ledje
priváhtaeaiggáduvvon kompaniijat ja dat barge gávppašemiin guhkes gaskkaid badjel.
Fitnodagat dárbbašedje ollu kapitála ja guhkesáiggeplánema. 1500-logus ledje dušše
soames skiippat johtalan gaskal Eurohpá, Amerihká ja Asia, dál máilmmimearain ges
hirbmadit fievrrededje hivvodatgálvvuid. Lei dáid kompaniijat geažil ahte gálvvut nugo
deadja, gáffe, sohkar, bummol ja duhpát šadde dábálažžan Oarje-Eurohpá gaskasehtui.
Brihttalaš stáhta dađistaga bijai eanet návccaid dasa ahte suodjalit dáid
gávpeberoštumiid.
1700-logus buot eurohpálaš soađit maiddái fievrreduvvojedje koloniijain. Dan lagas
ovttasbarggu geažil Parlameanttas, gos Wigain lei eanetlohku eanasoasi 1700-logus, de
Stuorabritánnia nagodii vuoitit eanas sođiid, ja dasto koloniijain suodjalit ja viiddidit
brihttalaš gávpeberoštumiid.
Siskkáldas dilálašvuođat: stuorradálloeaiggádat ja stuorradállodoallu
Mii leat ovdal oaidnán dehálaš erohusa gaskal Englándda ja Frankriikka maŋit
gaskaáiggi olmmošnjiedjamiin lei ahte eŋgelas badjeseahtu eanet go dat fránska nagodii
sihkkarastit oamastanvuoigatvuođa eatnamiidda.
Dát lea vuolggasadjin nu gohčoduvvon “áidunlihkadussii”. Gaskaáiggi
gilisearvevuohta rabas oktasaš eatnamiin ja rabas gittiiguin ii heiven stuorra-
dálloeaiggádiidda geat háliidedje doaimmahit gávpeeanandoalu. Sii dárbbašedje
gáržžitkeahtes eananvuoigatvuođaid, ja čájehedje dan dakko bokte ahte áiddo eatnamiid
birra. Boanddat rahče garrasit áiduma vuostá daningo dat mielddisbuvttii ahte sii masse
vuoigatvuođa gilvit dan eatnama maid juo ledje áigá juo doloža rájes dahkan. Muhto sis
ii lean vejolašvuohta vuoitit rahčamušaiguin daningo stuorradálloeaiggádiin lei váldi
Parlameanttas. 1689 maŋŋel Parlameantta ásahii muhtun lágaid mat stuorra-
dálloeaiggádiid beroštumiide adde sierra ovdamuniid.
