18
osmánska riikka Gaska-nuorttis. Sin ovttaláganvuohta johttiálbmogiiguin dattege lei
áigá nohkan. Máŋga čuođi jagi ledje vuollálastit ássan doppe ja sii ledje ovttaiduvvon
vuollástuvvon kultuvrii.
Kiinnálaš prentehus 1689 rájes mii čájeha silkebotnima.
KIINÁ JA JAPÁN
Qing- dynastiija Kiinás (1644-1914) ledje johttiálbmogiid maŋisboahttit. Ovttas
Tokugawa-shogunáhtain Japánas (1603-1868) dat loahpageahčen 1700-logus lei measta
áibbas giddejuvvon olgomáilbmái. Kiiná gal rievtti mielde lei rahpan hámmana Macaos
gávppašeapmái eurohpálaččaiguin, earret dan riika lei giddejuvvon oarjemáilmmi
váikkuhusaide.
1800-logu guvlui vásiheigga goappeš riikkat maŋŋel guhkes áiggi ráfiin ja
ovdánemiin ahte ovdáneapmi áibbas bisánii ja ahte ráfehisvuohta lassánii. Japánas
šadde dađistaga stuorát váttisvuođat go riikka bissovaččat giddii iežas olgomáilmmis
eret, ja ii ávkkuhan áiggi bonjastit ruovttoluotta. Muhto ii lean easkka ovdal 1800-logu
gaskamuttus ahte riika rahpasii olgomáilbmái.
Kiinás olmmošlohku jođánit lassánii seammás go biebmobuvttadeapmi ii
lassánan seamma ollu. Riika lei gártame heahtedillái beare stuora olmmošlogu geažil, ja
1800-logus dat vásihii stuora nealgeroasuid. Eurohpás liikká ledje hui hirpmahuvvan
Kiinnái 1700-logus, ja iige lean imaš dat gal. Kiinás lei ain gávpe- ja buvttadusdoaibma
mii lei mihá buorebut go dat mii Eurohpás lei. 1793:s gávnnahii kiinnálaš keaisár ahte
riikka ii dárbbašan maidege Eurohpás, ja ii lean ovdalgo eurohpálaččat bággejedje
kiinnálaččaid riikii sisafievrredit opiuma nu gohčoduvvon opiumsođiid bokte 1800-logu
gaskamuttus, ahte šattai eambbo “guovttebealat” gálvolonohallan.
