13
giehmánniide. Dát giehmánnit dađistaga dinejedje eambbo, muhtun muddui
ullobuvttademiin gilážiin, muhtun muddui go doaimmahedje mearaidrasttildeaddji
gávppašeami koloniijaiguin.
Eanet bargit ja giehmánnit ožžo iežaset gálvvuid stuorradálloeaiggádiid ja
láigolihtolaččaid seahtus geat doaimmahedje gávpeeanandoalu. Sii álge dađistaga
vuogádatlaččat šaddadit iešguđetlágan šaddošlájaid ja eksperimenteret daiguin. Dat
mearkkašii ahte šattut buorránedje hirbmadit. Vuohččan eanandoallorevolušuvnna rájes
olbmuide lei boahtime hirbmat stuora teknologalaš ovdáneapmi.
Ovttaiduhttin máilbmi
Jus mii obbalaččat geahčadit máilmmi 1700-logu geahčen, de ovdanbohtet máŋga
mihtilmasvuođa.
Vuosttažettiin lei politihkalaš váldodeaddu sirdojuvvon Oarjedavvi-Eurohpái.
Spanias ja Portugalas ledje ain dehálaš guovllut Asias ja Amerihkás, muhto eai lean šat
lokomotiivan ovdáneapmái. Dál ledje Nederlánddat, Frankriika ja earenoamážit
Stuorabritánnia mat stivregohte Eurohpás.
Nubbi lei ahte iešguđetge kontineanttat ledje eambbo ovttaiduvvame
máilmmiviidosaš vuogádahkii. Dat lei vuosttažettiin eurohpálaččaid doaimmaid geažil.
Hivvodatgálvvut nugo gáffe, deadja, bummol, duhpát, sohkar ja šlávat ledje boahtán
luksusgálvvuid máistagiid ja árvometállaid sadjái, mat ledje deháleamos gálvvut.
Goalmmát lei ahte dađistaga šattai čielgaset tendeansan máilmmiviidosaš
gávppašeamis ahte Eurohpá lei nannen iežas sajádaga. Amerihká lei 1500-logu rájes
leamašan vuođđoávnnaslágideaddji Eurohpái, muhto eurohpálaččat ledje čađat gaskka
geavahan árvometállaid háhkama dasa ahte daiguin mákse ásialaččaide gálvvuid ovddas
maid sis oste. Dál lei gávpebalánsa rievdame Eurohpá beallái. Eurohpá lei joksame Asia
gárvvesgálvobuvttadeami dáfus – ja galggai fargga šávihit meaddel.
Reastta dán kapihttalis galgat mii álggos geahčadit juoga maid mii gohčodit
“boaittobeale Eurohpán”, ovdal go mii geahčestit máilbmái Eurohpá olggobealde.
Boaittobeali Eurohpá
Dán oasis mii eanemus geahčadit Nuorta-Eurohpá, daningo dáppe mii čielgasepmosit
oaidnit tendeanssa dasa ahte Eurohpá ovttaiduvvo, gos boaittobealli sisafievrreda
vuođđoávdnasiid gárvvesgálvobuvttadeaddji guovddážii. Davvi-Eurohpás leat ollu
dakkár seammaláganvuođat go Nuorta-Eurohpás, ja muhtumin váldojuvvo fárrui dáppe,
muhto dan birra muitaluvvo vuđolet norgga historjjá oasis.
Lulli-Eurohpá, erohussan Nuorta- ja Davvi-Eurohpái, lei ovdal leamaš
guovddášguovlu, muhto maŋŋel 1650 lei áibbas čielggas ahte dat lei massán iežas
dehálašvuođa. Italialaš gávpotstáhtaid heajosáigi álggii juo 1500-logus, ja boahtte
jahkečuođis nogai iberialaš stáhta stuorisvuođaáigi. Danin mii dán oasis muitalit unnán
Lulli-Eurohpá birra.
