4
beaggima maŋit áiggis. Son oaivvildii ahte ii lean šat heivvolaš ahte gonagas orru Parisa
guovdu (dálá Louvres), ja danin son bijai johtui dan stuora barggu ahte hukset
ipmirmeahttun stuora šloahta.
Ludvigas gal ledje eará jurdagat dainna mearihis stuora rusttegiin go dušše dan
ahte hirpmahuhttit. Deike son sáhtii bovdet iežas olbmáid dahje verddiid, ja iežas
hástaleddjiid. Allaádel bisui Versaillesis guhkit áigodagaid. Dainna lágiin gonagas nagodii
bearráigeahččat iežas deháleamos, ja dávjá eanemus oskkáldasmeahttun riikavuložiid.
Dieinna vugiin báikkálaš jođiheaddjit gárte gonagasa bálvaleaddji bahtasihkonin.
Versailles, málejuvvon 1668.
Lassáneaddji váttisvuođat olgoriikkas
Gonagas sáhtii čohkket fuomášumi dasa mii su váimmu lagamusas lei dan botta go
Frankriikka allaádel lei čoagganan Versaillesii: viiddidit fránskalaš sivilisašuvnna reasta
máilbmái. Dát ii lean mihkkege ráfálaš prošeakta. 72 jagis gonagassan Ludvig soađai 49
jagi. Go Ludvig 11. lei 1400-logu loahpageahčen ásahan Frankriikka vuosttaš gearggus
soahteveaga, de das ledje birrasiid 10 000 soalddáha. Ludvig 14. ráđđenáiggis sáhtte dan
veagas soahteáiggis leat miljovnna beali soalddáha. Dasa gal dárbu sáhtii leat, go
vuollegašvuohta gal ii lean dovdomearkan Ludvig olgoriikapolitihkalaš mihttomeriide.
Frankriika eahpitkeahttá lei njunnošis Eurohpás, go Habsburgain unnui fápmu.
Ludvig liikká ii lean duhtavaš dainna, ja son oinnii viidánanvejolašvuođaid juohke
guvlui. Nuorttas guvlui ledje Rhinena resursavallji guovllut mat geasuhedje. Spanias lei
jallas, mánáhis gonagas, ja lei dušše vuordit goas son gomihuvvui.
Muhto eanemusat Ludviga bijai čalmmiid dan unna ja rikkis republihka guvlui
juste Frankriikka davábealde: Vuolleeatnamat. Vuolleeastnanlaččain dattetge lei váttis
birget, numot Habsburgat ledje vásihan moadde čuođi jagi ovdal. Ja seamma ládje go
dalle, de lei eará riikaváldi mii fáhkkestaga gullái go dat fuobmái ahte Vuolleeatnamiid
posišuvdna lei áitojuvvon, namalassii Englánda.
Englándalaččat ledje massán buot iežaset kontinentála háldduid earret go Calaisa
čuohtejagi soađi oktavuođas. Maŋŋel dan sii unnán seaguhedje iežaset eurohpalaš
politihkkii. Ii lean veaháš ge diehttelas ahte sii dan galge dál dahkat. Vuolleeatnamat
ledje Englándda garraseamos gilvaleaddjit mearain, ja sis ledje guhká badjelfámolaččat
sin ránnáid ektui. Nu maŋŋit go 1667:s vuolleeatnanlaččat vuite stuora eŋgelas
fanasveaga vuostá, ja gitta 1688 rádjái lei Englándda gonagas lihtolašvuođas Ludvig
14.:in ja vuostáiválddii sus ruđaid. Muhto fránskalaš áitagiin vajálduvai boares
vašálašvuohta. Englánda ja Vuolleeatnamat čohkkejedje iežaset fámuid, 1689 rájes
nannejuvvon oktasaš oaivámuša bokte ja fáhkkestaga lei Frankriikka massime
badjelfámolašvuođa mii sis lei leamaš.
Ii Spanias ge mannan numot Ludvig lei plánen. Spánskalaš árbevuoigatvuođa-
vuoru soahti (1701-14) gal dagahii ahte Ludviga fuolki válljejuvvui spánskalaš
gonagassan, muhto riika bisuhii iešstivrejumi Frankriikka ektui, ja Englánda geavahii
dákko vejolašvuođa seaguhit iežas vuostálastiid beallái. Dát mielddisbuvttii earret eará
dan ahte unna binná – muhto dehálaš – oassi Spanias šattai brihttalaš, namalassii
Gibraltar.
