17
Nuorta- ja Oarje-Eurohpá: Ovttaiduhttin ja earáláganvuohta
1700-logus Eurohpá dađistaga ovttaiduvvá oktan ovttadahkan. Maŋŋel spánskka
árbečuovvusoađi (1701-14) ja stuora davviriikkalaš soađi (1700-21), de eai lean šat
máŋga soađi oktanis Eurohpás. Dál lei okta soahti ain hávális, ja eanas Eurohpá stáhtat
ledje seaguhuvvon daidda mielde. Dát lea eurohpálaš stáhtavuogádat geavatlaččat.
Muhto vaikko stáhtat ledje ovttaiduvvon eambbo bajitdási vuogádahkii, de lei
stuora erohus sin gaskkas. Oarje-Eurohpá lei šaddagoahtime gárvvesávnnas-
buvttadeaddji. Nederlánddain lei guhká leamašan guhkás ovdánan industriála
buvttadeapmi. Frankriika ja Stuora-Británnia eai lean olus maŋŋelis, ja 1600-logu
loahpageahčen manaiga Nederlánddaid meaddel. Ain lei eanandoallu deháleamos
ealáhussuorgi, ja 1700-logus dat maiddái beavttálmahttojuvvui, nugo leat oaidnán.
Muhto buohtalagaid dainna Oarje-Eurohpá álggii sisafievrredit eanas oasi
biepmus eará riikkain. 1700-logus lei eanasoassi Oarje-Eurohpá dan hálddus ahte
dárbbašii sisafievrredit gortniid vuosttažettiin Nuorta-Eurohpás, ja vel Irlánddas ja
Sicilias. Nuorta-Eurohpá šattai Oarje-Eurohpá gordnegámmárin. Nie Eurohpá juohkásii,
dahje bisui juohkašuvvon, vaikko kontineanta máŋgga dáfus šattai ovttaiduvvon
ovttadahkan.
Máilbmi Eurohpá olggobealde
Eurásia (Eurohpá ja Ásia) lei guhká leamašan dakkár guovlu gos iešguđetge regiovnnat
ledje ožžon vissis oktavuođa nubbi nuppiin. Ovdal 1500-logu ledje earenoamážit
johttiálbmotjoavkkut fuolahan dán lonohallama. Maŋŋel 1500-logu eurohpálaččat ožžot
dehálet doaimma dákko militeara revolušuvnna ja máilmmimearaid ráđđejumi geažil.
Amerihká fuobmámiin ja Afrihkká šlávagávppašemiin sáhttit mii dadjat ahte máilbmi lei
šaddame oktan máilbmin. Oktavuohta gaskal iešguđetge joavkkuid lei dattetge
ráddjejuvvon, ja ollu báikkiin dat ii measta juo oba gávdnon ge.
Mii berret maiddái várrogasat addime eurohpálaččaide beare stuora
dehálašvuođa máilmmi ovttaiduhttima álgima guvlui. Numot mii leat oaidnán, de
eurohpálaččaid mearkkašupmi rievddadii hui ollu kontineanttas kontinentii. Sin leahkin
Amerihkás dakkaviđe mearkkašii ollu ja dat vuđolaččat rievdadii kontineantta. Afrihkás
lei militeara ráđđejupmi veadjemeahttun ja eurohpálaččat ledje dušše rittus. Nu lei dilli
maiddái Ásias, gos 1500-logus eurohpálaččaid váikkuhusat eai báljo dovdon.
Mot globála govva lea oaidnit 1700-logu loahpageahčen?
Ásia
JOHTTIÁLBMOGAT
Ovdal
1500-logu
iešguđetge
johttiálbmotjoavkkut
ásse
guovddášasiáhtalaš
sitnoáhpeguovlluin, joavkkut mat ollu gerddiid ledje márran Kina, India ja Gaska-nuorti
allakultuvrraide ja vuoitán sin badjel, earret dan sii ráđđejedje Guovddáš-Ásia eai nu
šattolaš guovlluin.
1600-logus
nogai
johttiálbmogiid
stuoravuođaáigi.
Soahteteknologalaš
ovdáneapmi lei vuosttažettiin ja ovddemusat sivvan dasa. Eurohpálaččaid
báhčinvearjjut loahpahedje johttiálbmogiid guhkesáigge militeara badjelfámolašvuođa,
mas sii čađahedje jođánis fallehemiid riidedettiin heasttaiguin. Eanas oassi Guovddáš-
Ásias oanebottas šattai ruošša tsára vuollái, vaikko guovddáš-asiáhtalaš
olmmošjoavkkut eai lean nu nannosit ovttaiduvvon ruošša riikii. Baicca ledje
johttiálbmotjoavkkuid maŋisboahttit geat stivrejedje dan golbma stuora asiáhtalaš
stuoraválddi. Quing- dynastiija Kiinás, stuoramogulariikka Indias, ja belohahkii
