45
Politihkalaš vuogádatmolsuma vuostá
Lassin boandaopposišuvdnii badjánii dađistaga eará opposišuvdna Stuorradikkis.
Sii ledje akademihkárat geain eai lean stáhtalaš ámmáhat, vuolit doaibmaolbmot
ja ealáhusdoallit gávpogiin. Opposišuvnna jođihii advokáhtta Johan Sverdrup
(1816-92). Johan Sverdrup oaivvildii ahte ámmátolbmuin lei menddo stuorra
váldi politihkalaš vuogádagas. Ollu stuorradiggeáirasat ledje ámmátolbmo, ja
dasa lassin ledje sihke stáhtaráđit ja duopmostuoluid miellahtut vižžon
ámmátolbmuid seađus. Lei dušše okta vuohki mo botket ámmátolbmuid fámolaš
bajit válddi, oaivvildii Sverdrup. Stuorradiggi fertii oažžut stuorát válddi.
Jahkásaš stuorradiggi
Johan Sverdrup bijai golbma politihkalaš gáibádusa: Son háliidii ahte
Stuorradiggi galggai boahtit čoahkkái juohke jagi, son háliidii ahte buot albmáin
galggai leat jienastanvuoigatvuohta, ja son háliidii ahte stáhtaráđit galge boahtit
Stuorradiggái.
Govvateaksta: Johan Sverdrup. Christian
Krohg njuohtan 1882:s.
Son áddii ahte jos galggai gáibádusaidis
oažžut čađa, de fertii oažžut Stuorradigge-
áirasiid eanetlogu iežas beallái. 1860-
jagiid loahpageahčai ohcalii son lagat
ovttasbarggu Søren Jaabækain (1814-94),
gii lei šaddan boanddaid njunušolmmoš
Stuorradikkis Ole Gabriel Ueland maŋis.
Johan
Sverdrup
mieđai
doarjut
boandaopposišuvnna seastingáibádusa dan
ovdii go fas boanddat dorjo su. 1814 jagi
rájes lei Stuorradiggi čoahkis moadde
mánu juohke goalmmát jagi. Dat attii
ráđđehussii viiddis doaibmavejolašvuođa
hábmet iežaset politihka. Daid áigodagaid
go Stuorradiggi ii lean čoahkis, sáhtii
ráđđehus iežas oaivila mielde ráhkadit nu
gohčoduvvon
“gaskaboddosaš
láhkaortnegiid”. Jahkásaš stuorradiggi
livččii addán Stuorradiggái stuorát vejolašvuođa jođihit árjjalaš politihka.
Boanddat dorjo Johan Sverdrupa, ja 1869:s dohkkehii Stuorradiggi dan ahte
jahkásaš stuorradiggi galggai dollojuvvot 1871 jagi rájes. Johan Sverdrupa
