47
Riikkariekti ja Johan Sverdrupa vuoitu
Ovdal jagi 1882 stuorradiggeválgga čohkkejedje veagaid jienasteddjiid gaskkas.
Stuorra álbmotcoahkkimiid dolle, ja čálle politihkalaš gižžočállagiid, ja aviissat
sohte vuostálagaid váldočállagiid bokte. Okta álbmotsárdnideaddjin gii doarjjui
Johan Sverdrupa lei diktačálli ja servodatgižžudeaddji Bjørnstjerne Bjørnson
(1832-1910). Johan Sverdrup ja su opposišuvnna, gos ledje boanddat ja
gávpogiid gaskaseahtu, gohčodišgohte eanet ja eanet
gurutbellodahkan.
Ámmátolbmot Stuorradikkis fas čoahkkanedje
olgešbellodahkii.
Ráđđehus,
gonagas, ámmátdoaibma, bajimuš riekti ja kirku, doarjjui Olgešbellodaga. Johan
Sverdrup ja gurut bealli vuite válgga čielgasit. Stuorradikki eanetlohku šattai
doarvái stuoris gáibidit ráđđehusa riikkarievtti ovdii go sii ledje várren gonagasa
dohkkehit lága stáhtaráđiid boahtima birra Stuorradiggái. 1884:s
dubmejuvvojedje sihke stáhtaministtar ja máŋga eará stáhtaráđi massit
virggiideaset. Maŋŋá gaskasaš digaštallamiid válddii gonagas oktavuođa Johan
Sverdrupiin ja dáhtui su cegget ođđa ráđđehusa. Lei vuosttas gearddi ahte ođđa
ráđđehus ávdnejuvvui dan politihkkáris geas lei stuorradiggeeanetlohku iežas
duogábealde. Dát ovddasta vuogádatmolsašumii mii doalvu min ođđaáigásaš
politihkalaš vuogádahkii, parlamentarismii. Lea leamaš dábálaš dadjat ahte
parlamentarisma sisafievrriduvvui 1884:s, muhto dat mii vuosttažettiin
dohkkehuvvui dán jagi, lei ahte stáhtaráđit geatnegahttojedje boahtit
Stuorradiggái. Parlamentarismma sisafievrrideapmi, nu go mii dan dovdat,
dáhpáhuvai proseassan veahážiid mielde. Muhtumat čuoččuhit ahte
parlamentarisma ii doaibmagoahtán albma láhkai ovdalgo gonagasa
persovnnalaš váldi eret váldui 1905:s. Parlamentarisma prinsihppan duođaid ii
vuođđuduvvon Vuođđoláhkii ovdalgo guovvamánu 20.beaivvi 2007.
Ođđa politih
k
alaš árgabeaivi
Logenár
jagit maŋŋá
1884 ledje
molsašuddi
áiggit.
Ovddeš
ámmátalbmánjunnožat fertejedje vuollánit ođđa servodatjoavkkuide geat
háliidedje politihkalaš fámu ja iežaset beroštumiid ja árvvuid čađaheami.
Kristtalaš dábálašolmmošlihkadusa opposišuvdna stáhtakirku vuostá,
juguhisvuođalihkadus ja giellalihkadus ahtanušše stuorra vuostekultuvran
ámmátalbmákultuvrra vuostá. Dáinna stuorra politihkalaš rievdadusain 1884:s
lei Norga vuosttas gearddi ožžon politihkalaš bellodagaid vuogádaga gos
ráđđehusváldi vižžui dan bellodagas mas lei Stuorradikki eanetlohku. 1884:s
vuođđudedje dan guokte álgobellodaga. Boanddat ja radikála gávpotboargárat
čoahkkanedje Johan Sverdrupa (1816-92) duohkai ja vuođđudedje
Gurutbellodaga.
Ámmátalbmát geat ledje politihkalaš rievdadusaid vuostá,
čoahkkanedje fas
Olgešbellodahkii
gos Emil Stang (1834-1912) lei jođiheaddji.
