56
Ovttastusat galge doallat fágalaš digaštallamiid, rahčat fágalaš beroštumiid
ovddas ja maiddái suohtastallat. Muhtun ovttastusat maid barge sihkkarastit
miellahtuideaset nugo ásahit buohcankássaid, ja sii maiddái doibme
meannudangoddin gos miellahtut sáhtte digaštallat makkár áirasiid gánnáhii
jienastit stuorradigge- ja gielddaválggain. Giehtaduodjeovttastusaid ásahemiid
ferte maiddái geahččat dan ođđa liberálalaš ealáhuslága ektui mii heaittihii
1866:s giehtaduodjeoahpahusaid. Dál válde ovttastusat badjelasaset daid
doaimmaid mat oahpahusain ledje ovdal.
Ođđa áigásaš ja oktilaš skuvlavuogádat
1850 ja 1860 jagiid mielde šattai skuvla dehálaš. Dalle ásahedje ollu
oahpaheaddjiovttastusaid, ja dađe mielde bohte ollu áigecállagat gos digaštalle
pedagogalaš gažaldagaid. Ledje gažaldagat sihke skuvlla sisdoalu birra ja
oahpahusa dási birra. Jagi 1860 rikkaskuvlaláhka lei muitobázzin. Skuvlaáigi
lassánii, ja bođii gáibádus hukset bistevaš skuvlalanjaid iešguđet báikegottiide.
Ođđa fágat nugo geografiija, luonddufága ja historjá bođii skuvlii, ja maiddái
gáibádus ahte oahpaheaddjit galge váldit oahpu oahpaheaddjisemináras dahje
oahpaheaddjiskuvllas.
Giehtaduodjeoahpahusat ledje ovttastusat juohke giehtaduodjefágas ja
álggahuvvojedje 1500-logu loahpageahčen. Dat muddejedje fágii
beasatlašvuođa, fuolahedje oahpahusa, doibme ekonomalaš veahkkekássan ja lei
guoimmuhemiid ja sosiálalaš oktavuođaid forum.
Álbmotallaskuvllat
Álbmotallaskuvllat ovddastedje olmmošlaš, našuvnnalaš vuostekultuvrra
gávpogiid badjeseađu kultuvrra vuostá. Oaivadus bođii dánska báhpas ja
girječállis
Nikolai
Grundtvigas
(1783-1872)
ja
áinnas
dánska
álbmotallaskuvlalihkadusas. Álbmotallaskuvllat deattuhedje dan ahte skuvla
galggai ovddidit váhneneatnamii ráhkesvuođa, ja danin lei historjá dehálaš fága.
Oahpahus čađahuvvui dávjá háleštemiin gaskal oahppi ja oahpaheaddji.
Álbmotallaskuvllat doibme kultuvrralaš čuolmmasteapmin iešguđet báikegottiin.
Álbmotallaskuvllat ledje maiddái dehálaš oassin giellalihkadusas.
