50
Vuosttas álbmotlihkadusat
“Haugelaččat”. Adolph Tidemand gova njuohtan 1852.
Hans Nielsen Hauge ja haugelaččat
Hans Nielsen Hauge (1771-1824) lei boandda bárdni, dábálaš sárdnideaddji ja
industriija gilši, eret Tune nammasaš báikkis Østfolddas. Gaskkal 1797 ja 1804
jođii son birra Sørlándda ja Østfolda gitta Troanddima rádjái, gos son hálai
olbmuiguin ja sárdnidii. Son gođii váccedettiin. Hauge sáhka lei ahte kristtalaš
osku, garra bargu ja ekonomalaš ovdáneapmi gulle oktii, ja su ságastallamis lei
“sáiti” almmolaš girku vuostá. Go čohkkii olbmuid vuoiŋŋalaš čoahkkimiidda
gos son ieš sárdnidii, de rihkui son čoakkalmasplakáhta mearrádusaid ja hástalii
girku. Son dubmejuvvui giddagassii, ja šattai dađistaga vuollánan ja billašuvvan
olmmožin, muhto sus ledje ollugat geat su dorjo. Hans Nielsen Hauge jámii
1824:s, muhto su doarjut, haugelaččat, ožžo stuorra politihkalaš váikkuhusa
1800-logus.
