49
duomu bokte. Gávdnojedje sihke siviila ja militeara ámmátalbmát. Ráđđehussii
ja duopmostuoluide vižže áirasiid ámmátseadus. Eanaš politihkkárat
Stuorradikkis ledje ámmátalbmát dassážii go boanddat ja gaskaseahtu
boahtigođii 1800-logu mielde. Ámmátalbmát ledje maiddái stáhta áirasat
báikkálaš hálddahusain iešguđet sajiin riikkas. Viidásappot ledje báhpat ja
oahpaheaddjit alit skuvllain ja universitehtain ámmátalbmát. Militeara
ámmátalbmát ledje offisearat. Ámmátalbmát ožžo oahpu universitehtain.
Ámmátalbmáid bearrašat ledje gaskaneaset náitaladdan ja ledje dihtomielalaččat
iežaset oahpu ektui ja sosiálalaš árvui. Bealli ámmátalbmáin ásse gávpogiin, ja
nubbi bealli báikegottiin gos sin dássi lei badjeseahtun. 1800-logu mielde šattai
ámmátalbmáid árvodássi unnit ja unnit ovddasteaddji ja soahpatmeahttun
servodatovdánemiin. Stuorradikki bokte šattai sin árvodássi dađistaga
hástaluvvot eará joavkkuin, nugo boanddain ja gávpogiid gaskaseahtus.
Maiddái duopmostuoluin ledje ollu ámmátalbmát. Easkka Johan Sverdrup
ráđđehusa nammadeami maŋŋá 1884:s masse ámmátalbmát sin njunuš
servodatfámu.
Muhtun eará teoriija deattuha ahte politihkalaš vuogádat maŋŋá jagi 1814
leat riektestáhta. Stáhta, nugo boahtá oidnosii Vuođđolága, láhkalágádusa ja
institušuvnnaid bokte, sihkkarasttii vuoigatvuođaid, vuđolaš friddjavuođa,
ovttaárvosašvuođa ja sihkkarvuođa buot iežas boargáriidda. Buot albmáin geain
lei opmodat dahje ealáhusdoallu, lei jienastanvuoigatvuohta. Dat mearkkašii
ahte sii geat dolle stáhta badjin go sii mákse vearu, ožžo jienastanvuoigatvuođa
ja dadjamuša. Stáhta lei sihke ámmátalbmáid, boargáriid ja boanddaid
ovddasteaddji.
Geardduhangažaldagat
1.
Makkár golbma gáibádusa bijai Johan Sverdrup?
2.
Manin ledje sihke boanddat ja máŋggas Johan Sverdrupa bealušteaddjin
vuostá gáibádusa ahte buot albmáin galggai leat jienastanvuoigatvuohta?
3.
Manin ii háliidan gonagas ii ge ráđđehus ahte stáhtaráđit galge boahtit
Stuorradiggái?
4.
Manin šattai riikadiggi ráđđehusa vuostá 1884:s?
5.
Makkár bellodagaid álggahedje 1884:s?
6.
Makkár servodatjoavkkut čoagganedje gurutbellodahkii, ja makkár
servodatjoavkkut fas olgešbellodahkii?
