37
Poastakoarta mii čájeha norgga gávpeleavgga ruoŧa leavggain gurutravddas
badjin. “Sallitsaláhtta” olbmuid gaskkas. Govva gasku lea olgesbellodaga Emil
Stang gii lei stáhtaministtarin áigodagain 1889-91 ja 1893-95.
“Lydrike” lea riika mii lea bággejuvvon čuovvut nuppi eará riikka gohččumiid.
Ii leat okkupašuvdna, ja ”lydriket” lea almmolaččat iešheanalaš. Sátni
geavahuvvo dušše jos áitojuvvo militeara fápmogeavahusain.
Ráđđádallan ruoŧŧilaččaiguin
Čakčat 1895:s ráđđádallagođii Norga fas ruoŧŧilaččaiguin. 1903:s sohppui ahte
guktuid riikkain galggai leat sierra konsuláhttadoaimmahat. Váttisvuohtan lei
ahte mo konsuláhttadoaimmahat galggai organiserejuvvot. Ruoŧŧilaččat
gáibidedje ahte norgga konsuláhttadoaimmahat galggai leat ruoŧa
olgoriikastivrra vuolde. Sii oaivvildedje maid ahte dat mii lei leamaš dábálaš,
nammalassii ahte olgoriikaministtar galggai leat ruoŧŧilaš, galggai leat
njuolggadussan. Dasa eai lean norgalaččat ovttaoaivilis. Dan sivas go ii lean
gosage čállon makkár našunalitehta olgoriikaministaris galggai leat, de
dulkojedje norgalaččat dan nu ahte ministtar sáhtii leat norgalaš. 1904:s ruoŧa
stáhtaministtar Erik Gustav Boström (1842-1907) ovdanbuvttii ruoŧŧilaččaid
evttohusa guđain čuoggáin. Norgga bealde dulkojedje čuoggáid seammás
“jeagadanriikačuoggán”, nammalassii čuoggát mat nanosmahtte norgga
vuollástandili ovttastusas. Guovvamánus 1905:s álge ráđđádallamat.
