45
Guollejuohkin ja hermetihkkaindustriija
Riddoguovlluin buvttadišgohte olbmot ođđa buktagiid guolis. Varas ja
sáltestuvvon sildi vuvdui olgoriikii, ja dasa lassin ráhkadišgohte das jáffuid ja
oljju. Stuorámus mearkkašupmi olgoriikka vuovdimii lei dattege
hermetihkkaindustriija. 1880-jagiid loahpas bidjagođii Christian Bjelland (1858-
1927) suvlejuvvon anšosa, mii galggai vuvdot ruŧŧii ja báltalaš riikkaide, stobiid
sisa, dan sadjái go muorrafárpaliid sisa. 1889:s son ásahii vuosttas
hermetihkkafabrihkas Stavangerii. Muhtun jagiid maŋŋá bidjagođii son maiddái
šealggoreavvasiid, “sardiinnaid”, stobiid sisa. Jagi 1900:s ledje badjel 1000
olbmo barggus hermetihkkaindustriijas, ja 60% dain ledje nissonolbmot. Jagi
1903 rájes gitta 1915 rádjái lassánedje hermetihkkafabrihkat golmma geardde,
jahkedoaimmat lassánedje njeljiin gerddiin ja vuovdin olgoriikii lassánii 14
gerddiin. Muhto vaikko vel guollebivdu mekaniserejuvvui ja guliid gieđahallan
industrialiserejuvvui, de dát doaibma lei liikká unni buohtastahtton
muorrajuohkinindustriijain.
Elektrometálurgalašindustriijain oaivvilduvvo metállaid ja seaguhusaid
náláštuhttin, ođđasit suddadahttin ja hábmen elektralaš energiija bokte.
