43
Ealáhusovdáneapmi
Industriijaovdáneapmi máŋgga muttus
Norggas dáhpáhuvai industriijaovdáneapmi máŋgga muttus. Vuosttas muttus,
mii lei 1840-jagiin gitta sullii jagi 1875 rádjái, váikkuhedje guokte vuostálas
proseassa industriijaovdáneapmái. Dološ doaimmat omd. báktedoaimmat,
glássadoaimmat ja ruovdedoaimmat rahče, ja skiipadealádagat ja sahánrusttegat
fas mannagohte buorebut. Vuosttas industriijaovdáneapmi dáhpáhuvai
muorrajuohkinindustriijas, tekstiilaindustriijas, sahánrusttegiin ja mekánalaš
industriijas. Áigodagas gaskal 1875 ja 1905 dáhpáhuvve ođasmahttimat ja ođđa
teknologalaš ovdáneamit árbevirolaš ealáhusain nugo dimbbar- ja
fiellodoaimmain, guolástusas ja mekánalaš industriijas. Ođđa buktagat ilbme,
nugo bábermássa ja hermetiserejuvvon guolli. Jagit maŋŋá 1905 leat báhcán
mearkan vuitui mii dáhpáhuvai fápmogáibideaddji kemiijalaš ja metállurgalaš
industriijain, mat huksejuvvojedje goržžiide Norggas.
Stáhta rolla industriijaovdáneamis
Ekonomalaš liberalisma lei mearrideaddji ekonomalaš ideologiija 1800-logus.
Stáhta bargu lei doalahit ekonomiija bissovažžan, ja ii ge seaguhit iežas
ealáhusaide. Muhto liikká stáhta seaguhii iežas ealáhussii jos orui vejolaš
ovddidit ođasmahttima ja industrialiserema.
Ovdamearkka dihtii válddii stáhta
initiatiivva oastit vuosttas dámpafatnasa Norgii, ja ásahii maiddái
hypotekabáŋkku mii attii hálbbes loanaid eanadollui. Hypotekabáŋku attii
boanddaide vejolašvuođa oastit ođđa reaidduid, válddekeahttá divrras, priváhta
loanaid. Juolluduvvojedje maid stipeanddat nuorra teknihkariidda geat háliidedje
mannat olgoriikii oahppat dalá áiggi ođđa teknologiija. Infrastruktuvrra huksen,
nugo ruovdemáđijaid ja telegráfafierpmádaga, lei maid juoga masa stáhta bija
searaid. 1845:s ásahuvvui
Sis-departemeanta
mii galggai láhčit dili riikka
ekonomalaš ovdánahttimii.
Muorraávdnasat šaddet industriijan
1860-jagiin álge norgga muorrajuohkinfitnodagat buvttadit muorramássa
mekánalaš šliipema bokte. Olgoriikkain lassánišgođii dárbu báhpárii, ja 1880-
jagiin lei Norga dat riika Eurohpás mii vuvddii eanemus mekánalaš
muorramássa olgoriikii. Šliipenteknihkalaččat lei Norga njunnošis olles
Eurohpás. 1890-jagiid loahpas buvttadišgohte fitnodagat báhpára ja
seallaávdnasa kemialaš proseassaid bokte. Groava smáhkut vuššojedje garra
