34
Ovttastusas eret
Nággu olgoriikapolitihkas
1890-jagiid álggus šattai fas sáhka Norgga sajádagas ovttastusas. Norga lei
measta juohke dáfus iešstivrejeaddji, earret ovtta áššis; olgoriikapolitihkas, mii
lei leamaš jagi 1814 rájes gonagasa hálddus. Dat mearkkašii ahte Norggas ja
Ruoŧas lei oktasaš olgoriikapolitihkka. Áiggi mielde gárttai nu ahte
olgoriikaministtar šattai hui dehálažžan, ja son lea measta álo ruoŧŧilaš, vaikko ii
lean čállon gosage, ahte galggai leat nu. Eanaš oassi diplomáhtain ja konsulain,
geain lei beaivválaš oktavuohta olgoriikkain, ledje maid ruoŧŧilaččat. Áššit mat
gulle Norgga oktavuhtii olgoriikkain, meannuduvvojedje ministtarlaš ráđis, gos
olgoriikaministtar deaivvadii ruoŧa ráđđehusa ministariin ja ovttain lahtuin
norgga ráđđehusas. Dan sivas go olgoriikaministtar lei ruoŧŧilaš, de ledje Ruoŧas
álo eambbo áirasat ráđis go Norggas.
1885:s rievdadii ruoŧa Riikabeaivi ministtarlogu ministtarlaš ráđis, nu ahte
norgalaččat gárte unnitlohkui. Norgga bealde dulkojedje dán rievdadusa
veahkaváldimin, erenomážit gurut beale bellodagat. Ráđđehusa vástádus
rievdadussii lei gáibádus ahte norggas galge leat eanet áirasat ráđis. Čuovvovaš
ráđđádallamiin sohpe ahte boahtte áiggis galggai olgoriikaministtar ovttas
guvttiin ruoŧa ja golmmain norgga stáhtaráđiin meannudit olgoriikaáššiid.
Dáinna soahpamušain eai lean norgga bealde liikká nu duhtavačča, dannego dát
eaktudii ahte olgoriikaministtar lei ruoŧŧilaš. Jos nu ii lean, de livččii ruoŧŧilaččat
gártan unnitlohkui. Norgga bealde dulkojedje maid dán ortnega dan láhkai ahte
ruoŧŧilaččat ledje suoli viggamin ásahit njuolggadusa mii álgo álggus ii lean
čállon makkárge dokumeanttaide, namalassii ahte olgoriikaministtar galggai leat
ruoŧŧilaš.
Norggas ja Ruoŧas ledje oktasaš konsulat mat ovddastedje ovttastusa
olgoriikkas. Nu mo máŋga eará eurohpálaš riikka, de Ruoŧŧa maid muhtii
gávpepolitihkas 1880-logu loahpas, nu ahte šattai eambbo protekšonisttalaš
politihkka.
Dát
mielddisbuvttii
ahte
ruoŧŧilaččat
rievdadedje
riikkaidgaskasašlága, mii lei gávpesoahpamuš mii sihkkarasttii oalle luđolaš
gávppašeami norgga ja ruoŧa gaskka. Rievdadusaid geažil ballagohte Norgga
bealde ahte dat oktasaš konsulat várra eai šat bearráigeahččan norgalaš
beroštumiid nu bures boahtte háve go norgga friddja gávpeberoštumit ja ruoŧa
protekšonisma gárttaiga vuostálagaid. Lei Gurutbellodat mii vuolggahii ášši
