31
Ođđaáigásaš kultureallima vuoitu
Realisma girjjálašvuođas
Fápmorievdadusat servodagas 1880- jagiin čuhce maiddái kultuvrii. 1870- ja
1880- jagit govvidit realisttalaš girjjálašvuođa vuoittu. Girjjálašvuohta galggai
cuiggodit servodaga. Measta ii oktage servodatinstitušuvdna ožžon ráfi.
Stavangeris diktačálli Alexander Kielland (1849 – 1906) cuiggodii dalááigge
skuvlavuogádaga romanastis
Gift
(mirkko). Amalie Skram (1846 – 1905)
cuiggodii nissonolbmo sajádaga náittosdilis. Maiddái Henrik Ibsen (1828 –
1906) válddahalai nissonolbmo sajádaga náittosdilis teáhterčájálmasastis
Et
dukkehjem
(vávváruoktu) 1879:s. 1882:s ilmmai drámá
Gengangere
(jámežat),
ja vuosttas gearddi gieđahallojedje fáttát nugo nuoskkesdávddat ja inseasta.
Drámabihttá
rehkenastui
falleheapmin
náittosdillái
ja
boargárlaš
bearašinstitušuvdnii, ja mielddisbuvttii stuimmálaš reakšuvnnaid dalááiggis.
Garra rohcošanriidu
1880- logu loahpas lei garra moráladebáhtta nissoniid iešmearrideami,
prostitušuvnna ja seksuálalaš morála birra. Golbma romána, Hans Jægera (1854
– 1910)
Fra Kristiania-Bohemen
(Kristiania bohemas), Arne Garborga (1851 –
1924)
Mannfolk
(almmáiolbmot) ja njuohtti Christian Krogha (1852 – 1925)
Albertine
gieđahalle kritihkalaččat almmolaš prostitušuvnna gávpogis, ja dan
maid oaivvildedje lei boargárlaš duppalmorála. Dalán go girji
Albertine
almmuhuvvui, de dubmejuvvui dat fuorrán ja duoguštuvvui eiseválddiin.
Nissonolmmoš galggai gudnejahttit albmás náittosdilis, muhto almmáiolmmoš
gal sáhtii rohcošit fuoráiguin, measta dadjat servodaga buressivdnádusain.
Debáhtta čalmmustahtii áššiid mat ollugiid mielas eai lean dohkálaččat
ođđaáigásaš servodagas. Okta váikkuhus rohcošanriiddus lei ahte almmolaš
prostitušuvdna Kristianias heaittihuvvui 1887:s.
Nissonolbmot váldet sáni saji
Gitta 1880-logu rádjai ledje almmáiolbmot guhte mearridedje almmolaš arenaid.
Nissonolbmot eai oassálastán servodatdigaštallamis. 1883:s vuođđuduvvui
Skuld nammasaš searvi Kristianias. Skuld lei digaštallansearvi gos nuorra
nissonolbmot galge veahkehit guhtet guimmiineaset ovddidit ja doarjut
oaivilisttiset almmolaš oktavuođain. Okta miellahtuin lei Cecilie Thoresen (1858
-1911), guhte jagi ovdal lei váldán eksámen artiuma ja lei šaddan riikka vuosttas
nissonlaš studeantan. Okta eará miellahttu lei Gina Krog (1847-1916), guhte lei
