36
máŋga evttohusa norgalaš konsuláhtadoaimmahagaide, soabakeahttá
ruoŧŧilaččaiguin.
Dát
politihkka
gohčoduvvui
Gurutbellodaga
“čorbmapolitihkka”, ja mielddisbuvttii máŋga politihkalaš heađi, gitta go
Stuorradiggi loahpas fertii vuollánit ja dohkkehit ahte ovttabeallásaš, norgalaš
falleheamit eai ávkkuhan. Ja áitagat ruoŧa bealde šadde garraseabbon. Ruoŧŧa lei
cealkán eret riikkaidgaskasašlága, Riikkabeaivi lei dieđihan ahte
ovttastusriikkaid oktavuođat galge ollásit dárkkistuvvot ja ruoŧa bealde
ráhkkanišgohte soahtái. Sihke Norggas ja Ruoŧas ledje nannen militearafámuid
jagiin maŋŋá 1890. Norggas lassánedje suodjalusgolut beliin ovddit jagiid ektui.
Gitta 1895 rádjai lei erenomážit infanteriija ožžon eambbo vearjjuid, ja maŋŋá
1895 vuoruhedje fas mearramiliteara ja riddolatniid. Ovttastusriiddu geažil
geavahuvvui ollu eambbo ruhta soahterustemii, muhto ii lean dušše dan dihtii
ahte geavahuvvui eambbo ruhta dasa. Suodjalus lei fuones dilis ja dárbbašii
ođasmahttojuvvot, ja dasa lassin lei ballu ahte ruošša ja suopma galggaiga
bahkkegoahtit oarjjás guvlui davvin. Dasa lassin ferte sihke ruoŧa ja norgga
soahterusten rehkenastot oassin oppalaš soahterustemis mii dahkkui Eurohpás
dan áigge. Nationalisma ja soahtemáidnun lei álggahan soahterustengilvvu
stuorraválddiid gaskka Europas
.
