27
Johnson (1822 – 94) celkkii eret virggistis universitehtas, ja vuođđudii iežas
báhppaskuvlla,
Det
teologiske
Menighetsfakultet
(Teologalaš
Searvegoddefakultehta). Gurutbellodagas lei fápmu ráđđehusas, ja kristtalaš
láhkahearrálihkadus lei vuođđun bellodaga válljejeddjiin, nu ahte sii eai háliidan
bargat maidige mii livččii háddjen bellodaga. Jaskkodahttin dihtii stuimmiid, de
addui
1913:s
Searvegoddefakultehtii
eksámenriekti.
1914:s
bođii
gulaskuddanevttohus friddja álbmotgirku birra – ahte girku ii galgan gullat
stáhtii, muhto dán evttohussii lei garra vuosteháhku. Dáinna evttohusain riiddut
sirret girku ja stáhta, nohke dán hávvái.
Riikagiella ja ođđa gierdilis dážavuođalihkadus
Gilvu riikagielas lei erenomáš garas dážavuođalihkadusas. Dán lihkadusa
ruohttasat ledje álbmotallaskuvla- ja oahpaheaddjiskuvlabirrasiin. Lihkadus
álggahuvvui studeanttaid olis, ja áiggi mielde serve maiddái oahpaheaddjit.
Oahpahus allaskuvllain ja seminárain lei riikkagillii, ja vuođđuduvvui maiddái
giellasearvi mii áŋgirit barggai ovdánahttit riikagiela. Searvi barggai maid
giellaođastusaid ovdii. Liberála nuoraidlihkadusas, mii leavvagođii 1890-loguin,
lei maid giellaášši guovddáš áššin. 1896:s ovttastuvve buot nuoraidjoavkkut
miehtá
riikka
Norigs
Ungdomslagii
(Norgga
nuoraidsearvi).
Riikagielladiktačállit Rasmus Steinsvik (1863 – 1917), Arne Garborg (1851 –
1924), ja Anders Hovden (1860 – 1943) ledje dehálaš albmát giellanuoraid
čohkkemis. Riikapolitihkalaš dáhpáhusat 1890-loguin ledje maid veahkkin
ovdánahttimin nuoraidlihkadusa.
Liberála mearkkaša gierdevaš ja dakkár mii áinnas ovdána.
