25
Politihkalaš máŋggabellodatvuogádaga guvlui
Gurut- ja Olgešbellodat ledje dat guokte vuosttas politihkalaš bellodaga
Norggas, ja álgojagiin maŋŋá 1884 lei politihkalaš gilvu dán guovtti bellodaga
gaskka. Gurutbellodagas lei dattege garra siskkáldas ráfehisvuohta. Bellodat lei
čohkken buohkaid geat ledje ovddeš ámmátalbmástivrra vuostá. Maŋŋá go
bellodat vuittii 1884:s, de bođii ovdan ahte bellodat lei eambbo háddjanan go
čoahkis. 1887:s vuođđuduvvui “Det forenede Arbeiderparti” (Ovttastuvvon
Bargiidbellodat, mii 1891 rájes gohčoduvvogođii “Det Norske Arbeiderparti” –
Norgga Bargiidbellodat). 1888:s sierranedje boanddat Vestlánddas ja
vuođđudedje bellodaga Moderate Venstre (mearálaš gurutbellodat), mainna
besse Stuorradiggái 24:in áirasiin. Mearálaš gurutbellodat beroštii erenomážit
áššiin omd. juguhisvuođas, oskkus ja morálas. 1906:s bellodat searvvai
Olgešbellodahkii. Olgešbellodat, Gurutbellodat ja Mearálaš gurutbellodat
mearridedje politihka gitta 1903 rádjai. 1903:s fidnii Bargiidbellodat iežas
vuosttas njeallje áirasa Stuorradiggái. Buohkat dáin njealjis ledje válljejuvvon
sisa Romssa fylkkas, ja sii ledje; suohkanbáhppa Alfred Eriksen, eanadoalli
Meyer Foshaug, guolásteaddji John Lind-Johansen ja Jørgen Bergene.
Álbmotlihkadusat ožžot politihkalaš fámu
1800-logu loahpageahčai ihtigohte beaktilis álbmotlihkadusat mat hástaledje
etablerejuvvon fámolaččaid servodagas. Lihkadusat ledje huksejuvvon
demokráhtalaččat, vuolggasajiin gitta vuolimus dásis, ja erohussan servviide árat
1800-logus, nagodedje álbmotlihkadusat oažžut duohta politihkalaš fámu.
Vuođđun lihkadusaide lei girku, riikagiella ja juguhisvuohta.
Girkostuimmit
1800-logu loahpas vuoiŋŋalaš láhkahearrálihkadus moittii garrasit liberála
teologiija. Liberála teologiija lei bivnnuhis teologalaš lihkadus, mii gulai girkui.
Dán lihkadusa ovddasteaddjit oaivvildedje ahte dat mii čuoččui Biibalis, galggai
tulkojuvvot eará historjjálaš gálduid vuođul. Liberála teologiija konsekveansa lei
ahte Biibala lohkan ja ádden šattai dieđalaš suorgin, maid dušše báhpat geain lei
ámmáteksámen, sáhtte dahkat. Duohta dilis dákkár oaidnu livččii
mielddisbuktán ahte dušše ámmátalbmát livččii sáhttán sárdnut Ipmilsáni rivttes
láhkai. Kristtalaččat miššuvdnaservviin ja láhkahearrálihkadusain hilgo liberála
teologiija. Sii oaivvildedje ahte dat mii čuoččui Biibalis lei Ipmila sátni, ja ii ge
