23
jámihuvvot ovdal go njuvvojit. Muhtun artihkkalis 1900:s bláđis
Norsk
veterinærstidsskrift,
čálii veterinárdirektevra ahte juvddálaččaid njuovvanvuogit
gal eai lean vearrát go eará njuovvanvuogit. Ášši divaštallui garrasit gitta jagi
1930 rádjai, ja dalle gildojuvvui juvddálaččaid árbevirolaš njuovvanvuohki.
Gojim mearkkaša ii-juvddálaš.
Ruoŧŧilaččat
Stuorámus oassi sisafárrejeddjiin Norgii 1800-logu gaskka muttu rájes ledje
ruoŧŧilaččat. Dat vuosttas stuorra ruoŧŧilaš sisafárren Norgii dáhpáhuvai gaskal
jagiid 1865 ja 1875. Duogážin sisafárremii lei nealgejahki ruoŧas, ja alla
konjuktuvra norgga ealáhusain 1870-jagiin. Nubbi stuorát sisafárren dáhpáhuvai
jagiid1896-1899. Dan maŋŋá njiejai sisafárren, sihke ekonomalaš roasu geažil
Kristianias jagi 1899:s, ja maiddái dan geažil go riikkaidgaskasaš láhka Norgga
ja Ruoŧa gaskkas fámohuhttojuvvui ja dagahii váttisin fievrridit gálvvuid ja
bálvalusaid riikkaid gaskka.
Jagis 1900 ledje ruoŧŧilaččat eahpikeahttá stuorámus
joavku ássiin Norggas geat ledje riegádan olgoriikkas. Ledje lagabui 50 000
ruoŧŧilačča Norggas. Eanaš ruoŧŧilaččat ásaiduvve Østlandii, Småleanaide
(Østfold), birra Kristiania, ja mearragáttiide Sørlánddas. Småleanain dagahedje
ruoŧŧilaččat 10 % olles álbmogis jagis 1900. Ruoŧŧilaččat ealihedje iežaset
virgeolmmožin ja reaŋgan/biigán eanadoalus. Sii barge maid gilvvagárdebargin
ja doaibmajođiheaddjin, geaidnobargin ja sirdobargin, ja barge maiddái
gávppiin, duddjomin ja industriijain. Oppalaččat ruoŧŧilaččat integrerejuvvojedje
bures báikkálaš servodagaide, muhto muhtun báikkiin gehččojuvvojedje
gilvvohallin bargoeallimis. Jagiin ovdalaš ovttastusluvvema 1905:s lassánii
vuosteháhku ruoŧŧilaš bargiide. Ii oktage ruoŧŧilaš Norggas bealuštan Ruoŧa
almmolaččat ovttastusstuimmiin 1905:s, ja eai ge sii organiseren iežaset
politihkalaččat ruoŧŧilažžan eará áigumušaiguin go muđui norgalaččat. Muhto
jagiin gaskal 1905 ja 1920 ásahuvvojedje máŋga ruoŧŧilaš searvvi ja
gávpesearvvi gos čearddalaš ruoŧŧilaččat Norggas deaivvadedje.
