34
muorraávnnaseksportta ja bidje alla tuollovearu norgga hirssaide. Easkka 1830-
jagiin buorránedje fas áiggit. Okta sivain lei ahte Frankriika dađe mielde šattai
stuorát ja dehálet márkanin norgga eksportii. Nubbi sivva lei ahte Stuorra
Británnia 1840-jagiin ložžii nannosit gávppašeami ja boađus lei ahte measta
buot tuollovearuid válde eret. Ja dat dagahii norgga eksportta Stuorra Británniai
fas gánnáhahttin. 1840 jagiin gitta álggogeahcái 1870-jagiid measta
duppalastojuvvui norgga muorraávnnaseksporta, ja dan maŋŋá de dasa bissánii.
Skiipajohtolat
Buorit áiggit ja heahtedilli
Skiipajohtolaga konjunktuvrrat ledje lahka čadnojuvvon riikkaidgaskasaš
gávppašeapmái. Muorraávnnas- ja guolleeksportta stuorra lassáneapmi 1700-
jagiid
loahpas,
buvttii
buriid
áiggiid
skiipajohtolahkii.
Eanaš
muorraávnnaseksporta lei Østlándda ja Sørlándda guovlluin, ja guolleeksporta
fas Bergenis ja Troanddimis. Norgga gávpeskiipalohku 1806:s lei 1434 skiippa,
ja Norga lei šaddan stuorraváldin ábi alde. Dan stuorámus mearrajohtolaga
gávpogis Arendalas duppalastojuvvui gávpeskiipalohku jagi 1780 rájes jagi
1807 rádjái. Dassážiigo napoleonsoađit álge 1792:s, de johte norgga
gálvoskiippat
vuosttažettiin
Norggas.
Dánmárkku-Norgga
stáhta
bealátkeahtesvuohta Eurohpás mii šattai eanet ja eanet báidnojuvvot
riikkaidgaskasaš riidduin, dagahii ahte skiipaeaiggádat dađisdaga eanet luite
skiippaideaset suvdit gálvvuid iešguđet riikkaid gaskka amas mearraguovlluin.
Guolleskiippat mat eksporterejedje guliid Bergenis gaskamearrariikkaide, dávjá
válde gálvofievrrideami Gaskamearas ovdal go máhcce fas Norgii viežžat eanet
guliid. Muhtin stuorát skiipaeaiggáda luite maiddái skiippaideaset johtit badjel
ábi gaskal Eurohpá ja Amerihkká.
Go soahti buollái 1807:s, de lei dat stuorra vahágin norgga
skiipajohtolahkii. Okta bealli lei ahte muorraávnnas- ja guolleeksporta
vahágahttojuvvui, nubbi ahte norgga skiippat brihttalaš mearraguovlluin
duoguštuvvojedje. Skiippat maid bissánadde olgoriikka hápmaniidda dainna
baluin ahte gitta váldot brihttalaš soahtefatnasiidda. 1807:s massii Norga 553
skiippa, badjel goalmmát oasi gávpeskiippain. Go Stuorra Británnia 1810:s
luittii liseansa skiipajohtolaga, de lassánii skiipajohtolat nannosit. Go soahti
nogai, de lei norgga skiipalohku fas boahtán dan dássái mii lei dalle go soahti
álggii.
Muorraávnnasgávppi roassu maŋŋá soađi vahágahtii maiddái
skiipajohtolaga, muhto seammás maiddái lassánedje smávvafatnasat mat
fievrridedje
guliid
ja
guollebuktagiid.
Muorraávnnasimporta
nuortamearrariikkain buvttii ođđa vejolašvuođaid skiipajohtolahkii. Go
brihttalaččat heaittihedje navigašuvdnadokumeantta 1850:s, de lei vejolaš
skiipaeaiggádiin álgit skiipajohtolaga olgoriikka hápmaniid gaskka. Ođđa
