30
lievlafatnasiiguin. Vuosttas guokte lievlaskiippa bohte johtui jagi 1827:s ja
fanaslohku stuorui johtilit. Fatnasat dolvo ja vižže poastta, gálvvuid ja
mátkkošteaddjiid miehta Norgga rittu Christiania rájes gitta Čáhcesullui.
Maiddái fievrrideapmi šattai dehálažžan lulas Københápmanii. Jagi 1850 rájes
álge telgráfahuksemat, jagi 1870 rádjai lei telefierpmádat leavvan bures miehtá
Norgga. Jagi 1876:s atnigohte telefovnna vuosttas gearddi. Ålesund gávpot
álggahii ja dan maŋŋá čuovvoledje Christiania ja Drammen jagi 1880.
Olggosfárren Amerihkkái
Fárremat Ámerihkkái lei bajimus ovttaskassivvan mii váikkuhii 1800-logu
álbmotlohkui. Oktiibuot fárrejedje sullii 750 000 olbmo jagiid 1825 ja 1915
gaskkas. Vuosttas olggosfárrejeaddjit ledje 52 kvekerolbmo geat vulge
Stávangeris “Restauration” nammasaš fatnasa mielde jagi 1825:s. Sii ledje
oskovaš báhtareaddjit mannamin Amerihkkái gos besse ráfis bálvalit iežaset
oskku. Dán jahkečuođi nuppi bealleoasis čuovvoledje golbma stuorra
fárrenbáru, jagiid1866-73, 1880-93 ja 1900-1910. Olggosfárren dáhpáhuvai
eanemusat fuones ekonomálaš diliid siste, ja fárrejeaddjit ledje dábálamosit
nuorra mánnábearrašat. Ii ba hárvege lei nu ahte manai muhtin rávis viellja dahje
áhcci meara rastá barggu ohcat ja seastit ruđa vai bearáš maid suittášii boahtit
dohko. Áiggi mielde fárregohte maiddái nuorra ovttaskasat Amerihkkái.
Olggosfárrejeaddjit čálle reivviid ruoktot sohkalaččaide ja verddiide ja
oalgguhedje dávjá earáid čuovvolit. Eatnašat norgalaš emigránttain ásaiduvve
Gaska-Oarjji guovlluide, gos dávjjimustá bargagohte eatnamiin.
“Amerihkkáreive”. Njuohtan
,
dahkki Adolph Tidemand 1847.
