25
Ealáhusdilit ovdal 1870
Eanadoallu
Álbmotlaskan ja lassánan buvttamunni
Nugo Eurohpás muđui, de lei maiddái Norga
eanadoalloservodat birrasiid 1800 logus. Badjel 80
% norgalaččain ásse eanadoallobirrasiin gos
birgejedje eanadoaluin, vuovdebargguin ja
guollebivdduin. Jagi 1800-logu vuosttas jahkeoasis
laskkai olmmošlohku sakka. Álbmotlohku
duppalastui jagiid 1801 ja 1875 gaskkas. Eurohpás
lei dušše Irlánda mii sáhtii čájehit sullasaš
lassáneapmái. Dehálamos fáktorin čilget dán
stuorra álbmotlaskama, lei ahte jámolašvuohta,
ovddimustá mánáid gaskkas njiejai sakka. Mánáid
jámolašvuođa njiedjan lei vuolgán das ahte
biebmodilli lei buorránan. Eiseválddit ásahedje
gordnerájuid vai biebmomearri sáhtii čađagaskka
bisuhuvvot dárbbašlaš dásis. Lassin suohkadii
bohte silddit, buđehat ja áiggi mielde biergu ja
mielki mat dagahedje biepmu eambbo álbmát go
ovdal. Dearvvašvuhtii šattai addot sakka eanet
beroštupmi.
Mánáid
boahkuhišgohte
boahkkodávdda vuostá 1810-logus. Maŋŋá
koleradávdda jagi1835 rájes jagi1853 rádjái
ásahuvvojedje dearvvasvuođa komišuvnnat miehtá
riikka.
Ássandilit
maiddái
buorránedje.
Ásodagaide boahtigohte oapmanat ja uvnnat
árraniid ja reahpeniid sadjái, ja nu ožžo viesut
jeavddalaš lieggasa ja buhttásat áimmu.
Láigodálolašvuogádat
Stuorra álbmotlaskan dagahii ahte eambbogat dárbbašedje barggu ja
dorvvastišgohte eanadollui. Trøndelágas ja Østlánddas gos ledje ollu
šaddoeatnamat, de válbmejuvvojedje ođđa areálat gilvinbealdduid
várás.Vestlánddas gárte doaibmi eanadoalloopmodagat juhkkojuvvot unnit
oasážiidda. Ii dattege gávdnon doarvái bođuid barganeana nu ahte buohkat
livčče šaddan iešeaiggádin. 1600-logu rájes lea leamaš eanadoalus gávdnomis
vuolitluohká opmohis eanabargit. Sin gohčodedje
láigodálolažžan,
ja sii besse
