31
Hjula veveri Njuohtan
,
dahkki Wilhelm Peters 1886.
Ođđa vejolašvuođat
1800-logu gaskkamuttos šaddagodii gáržžes dilli báikegottiin. Moanat
eanadoalu ledje jo šaddan unnin ja danne buvtta maiddái lei geahppánan sakka
go eana lei gártan juogaduvvot gearddi ja gearddi, ja olmmošlogu deaddu lei
lokten eanahatti garrasit bajás. Eanadoallu šattai eambbo ja eambbo
gávpedoaibman, šibitdikšun lassánii gordnebealdduid bargama ektui, ja ođđa
beaktilabbo mašiinnat unnidedje dárbbu rumašbargiide. Sidjiide geat
bákkohuvve ohcagoahtit sisaboađu eara sajis go eanadoalus, de čuožžánišgohte
dađistaga ođđa vejolašvuođat. Nugo leat oaidnán, de lei fárren Ámerihkkái
dákkár vejolašvuohta. Nubbin fállun lei fárret Norgga davveguovlluide. Davvi-
Norggas ledje liiggás eatnamat, ja eiseválddit ávžžuhedje olbmuid ohcat
ássanbáikkiid davimus fylkkain. Dávveguovllut eai dušše geasuhan dážaid
lullin. Maiddái bohte Davvi-Ruotas ja Davvi-Suomas viehka valljit
suopmelaččat ja nugohčoduvvon kvenat. Aiddo seamma sivaid geažil go mii
deaividii norgalaččaide, de vulge dát olbmot nealggi heađis ja badjelmearálaš
olmmošlogu gáržilvuođas báhtui. Sii ohce ja gávdne ođđa eallinvugiid Romssa
guovlluin ja Finnmárkkus. Gávpogiid laskan attii goalmmát vejolašvuođa.
Industrialaš ovdáneamit gáibidedje bargofámu, nugo maiddái lassáneaddji
gávpe- ja duodjedoaimmat. Gávdnui maid šaddi bargomárkan mearrajohtolagain
