14
Dan áiggi ja maŋit áiggi árvvoštallamat
Maŋit áiggis leat riikkaráđi šiehtadallit ožžon ollu moaitámuša go manne nu guhkás
ovttasbarggus duiskalaččaiguin. Muhto Hálddahusráđđi fas lei “mannan badjel
rájá” go ledje evttohan Gonagasa geassádit. Ledje go sis menddo stuorra
vuordámušat dan áiggis go livčče galgan diehtit ahte sii unnán ožžo ruovttoluotta?
Goittot šiehtadallit ožžo moaitámuša dan ovddas Guorahallankommišuvnnas
1945:s. Liikká lei ovttasbargolinnjá garas Norggas gitta čakčamánnui 1940. Dat lei
dohkálaš, našuvnnalaš linnjá maid ollugat árvvoštalle lei buoret guovtti bahás.
Norgalaččain goittot lei veahá dadjamuš, ja Quislinga sáhtte doallat gáidosis.
Muhto maiddái máŋggas jurddašedje: Maid mii galgat gonagasain ja ráđđehusain
mat leat báhtaran, orrot Londonis, ja geat leat čadnon Stuorra Británniai, riika mii
lei vuoittahallamin soađis.
Aŋkke lea čielggas ahte našuvnnalaš ovttasbargolinnjá dan rájes go ođđa
ortnet sisafievrriduvvui čakčamánus 1940:s, ii lean šat áigeguovdil. Rattádagat
šadde čielgasabbon. Vuođđu lei biddjon, eanebut čoahkkanedje gonagasa ja
Londona báhtarusráđđehusa birra. Ruovttu vuostálastineavttut vuollástanstivrra
vuostá šattai čielgasabbon.
Vuollástanstivra
Maŋŋá čakčamánu 25. beaivvi 1940 ii rievdan vuollástanstivra Norggas namahan
veara. Stáhtahálddahus čuoččui guovtti juolggi ja ovtta doarjjajuolggi alde.
Váldojuolggit ledje duiskka militeara veagat von Falkenhorst jođiheami vuolde, ja
duiskalaš siviila bealli maid Riikkakommisariáhtta ja Terboven ovddastii.
Doarjjajuolgi lei NS:i gulli norgalaččat geat ovttasbarge duiskalaččaiguin.
Dat ahte leat vuollástanváldi, de ledje duiskalaš meanut Norggas lagabuidda
máinneheamit
maŋŋágo soahtedagut ledje nohkan. Ii dat lean erenoamáš
veahkaválddálaš, hirpmusdahtti dahje heittotmenolaš. Vuosttažettiin dárbbašedje
saji, ja dan beasai siviila servodat Norggas vásihit. Soahteveahka rekvirerii
vistesajiid ja almmolaš priváhta visttiid maid dárbbašedje dađistaga lassáneaddji
soalddáhiidda. Eanemusat ledje badjel 400 000 duiskalačča Norggas. Gaskavuohta
gaskal dábálaš norgalaččaid ja duiska soalddáhiid lei ahte goappašagat doalahedje
gaskka nubbái. Dat dieđus ii guoskan daid sullii 9000 norgga nissoniidda geat ožžo
mánáid duiskka soalddáhiiguin.
Bajimuš siviila eiseváldi, riikkakommisariáhta ja Terboven, ledje njuolgga
Hitlera vuolde. Terbovena vuolde ledje Gestapo, čiegus boles, ja SS. Gestapo
doaibma Norggas lei vuosttažettiin soahtat vuostá vuostálastinlihkadusa. SS
barggai politihkain, ideologalaš ja militeara skuvlemiin, muhto válddii maiddái
bolesbargguid ovttas Gestapoin. Terboven ii lean dušše organisator geas lei olles
vealahanvuogádat iežas vuolde. Son lei ieš buolli nasista gii háliidii hábmet norgga
servodaga našuvnnalaš sosialisttalaš minstara mielde. Terbovenis lei danin
