11
Riikka stivrejupmi
Soahti dahje ovttasbargu?
Galggai go soahti Norggas rehkenastojuvvot leat nohkan maŋŋá vuolláneami
geassemánu 10. beaivvi 1940, vai lei go dušše mannan eará hápmái? Vástádus dasa
oaččui váikkuhusa maid norgalaččat jurddašedje riikka stivrejumi birra, ii ge
unnimus dan gažaldahkii mii lei ain stuorát: “Mo galgat láhttet vuollástanválddi
ektui?”
Gažaldat lei maid mii galgat válljet, vuostálastit ja soahtat, vai ovttasbargat.
Dat lei áigeguovdil sihke norgga ja duiskka bealde jagi 1940 giđa ja geasi. Norgga
gonagas ja ráđđehus ledje jearggalaččat dan miellaguottus ahte soahti ii lean
nohkan, muhto ahte maŋŋá geassemánu 10. beaivvi joatkašuvai muhto eará muttus,
jođihuvvui Stuorra Británnias. Miessemánus lei duođaid sáhka šiehtadallat
duiskalaččaiguin ahte beassat doallat iešheanálaš Davvi-Norgga olgoriikkalaš
veagaid haga. Dákkár čoavddus lei sisdoallat ahte gonagas ja ráđđehus ledje sáhttit
bissut riikkas. Muhto maŋŋá go lihtolaččaid veagat geassádedje Narvika guovllus,
de ii lean šat dat duođalaččat vejolaš. Dasa eai lean duiskalaččat mannat mielde.
Gonagas ja ráđđehus geahččaledje oaidnit duohtadili dainna soahteoainnuin maid
ledje válljen. Ja dat lei sivvan ahte sii guđđe riikka.
Ollugat oaivvildedje ahte norgalaččat fertejit vuhtiiváldit ahte soađi ledje
vuoittahallan. Ja dál fertejedje ráhkkanit buoremus lági mielde, ja boahtit
ruovttoluotta dábálaš dillái. Dalle lei dárbbašlaš ovttasbargat duiskalaččaiguin.
Muhtun norgalačča geat dađe mielde guorrasedje NS:i, čuoččuhedje dákkár
oainnuid. Muhto maiddái persovnnat ja joavkkut mat dolle gonagasa ja ráđđehusa
bealde, čuoččuhedje ahte ovttasbargovuohki lei dárbbašlaš, earret eará dan sivas
ahte duiskalaččat eai galgan oažžut ollislaš duiskalaš hálddu norgga badjel. Maŋŋá
márrama gávdnojedje maiddái “buorit norgalaččat” ja duiskalaččat geain ledje
oktasaš beroštumit, bálkestit Quisling-ráđđehusa. Hálddahusráđđi ásahuvvui.
Hálddahusráđđi
Maŋŋágo gonagas ja ráđđehus ledje báhtaran, de lei Alimusriekti dehálamos norgga
orgána dain mat ain doibme. Alimusriekti manai njunnožis ásahit ráđi mii galggai
jođihit siviila hálddašeami Norggas. Hálddahusráđđi, man nama ráđđi oaččui,
doaimmai áigodagas cuoŋománu 15. beaivvis čakčamánu 25. beaivái 1940.
Berlinas dorjo dán ráđi ásaheami dainna jáhkuin ahte dat doaimmai dego ráđđehus
maid gonagas dađe mielde bođii dohkkehit. Bálkestit Quislinga lei positiivalaš
oalgebeaktun Hálddahusráđi doarjagis. Muhto duiskalaččat árvvoštalle boastut.
Hálddahusráđđi ii lean opposišuvnnas ráđđehusa soahteoidnui, ii dat seaguhan
iežas olgoriikka- ja suodjalusgažaldagaide. Ráđđi galggai geahppudit siviila
