2
Govvateaksta: Diibmu lea vihtta váile
guoktenuppelohkái – ja áigi lea dievvamin!
Ovdasiidu
Bargiidbellodat
bláđis
Maidagen, 1938. Váruhusa rumbbut
Hitlera ja roasu vuostá mii lahkona.
Davviriikkat čuovgga vuolde
Go Sovjetlihttu fallehii Suoma juovlamánus
1939:s, ja dálvesoađi mii čuovui, dagahii
suopmelaččaide
stuorra
miehtemiela
oarjeriikkain, maiddái Norggas. Badjel 700
norgalačča eaktodáhtolaččat oassálaste
soađis suoma beale. Suopma oaččui
maiddái gálvoveahki Norggas. Earret eará
ledje badjel 50 000 lávkka, ollu dain lei
devdojuvvon biepmuin ja biktasiiguin, mat
ledje čohkkejuvvon ja addon suoma
veagaide. Muhto almmolaččat čuoččui
bealátkeahtespolitihkka nannosit, ja suoma militeara veagat geat dáhpedorpmis
bohte Norgii, sis váldojedje vearjjut eret ja ožžo divššu.
Dálvesoahti dagai seammás ahte stuorraválddiid beroštupmi Davviriikkaide
lassánii. Duiskii lei ruota málbma Girona ruvkkiin Davvi-Ruotas dehálaš. Málbma
fievrriduvvui Girona ruvkkiin ruovdemáđija mielde Narvikii ja das skiippain
viidásappot. Dát málbma dagai badjel 40% olles duiskka málbmadárbui.
Dan áiggi lei Frankriika ja Stuorra Británnia jo soađis Duiskkain, muhto eai
iežaset eatnama alde. Erenoamáš Frankriika oinnii dál vejolašvuođa máŋga ášši
oktan čoavdit: veahkehit suopmelaččaid, heađuštit Duiskka fidnet málmma Narvika
bokte, ja ložžet deattu iežas rájá alde Duiskka vuostá. Fránskalaččat jurddašedje
iežaset vásáhusaid birra vuosttas máilmmisoađi vuolde ahte oarjeveagaid soahti
Duiskka vuostá ovdamunálaččat sáhtii dáhpáhuvvat eará sajis go fránskalaš
eatnama alde. Dat sáhtii dáhpáhuvvat dan lági mielde ahte váldit strategalaš sajiid
Norgga rittus, maiddái Narvika, ja de veahkeha Suopma Davvi-Norgga ja Davvi-
Ruota bokte. Eaktun lei ahte Suopma jearai veahki, ja ahte Norga ja Ruotta
dohkkehit dákkár čovdosa. Brihttalaččat guorrasedje dađe mielde dákkár plánii,
vaikko vel ráđđehus, earret mariidnaministtar Winston Churchill, álggos eahpidii
dákkár čovdosiid. Muhto go Suopma bákkus fertii vuollánit njukčamánus 1940:s,
de fertejedje plánaid rievdadit.
Stuorra Británnia strategiija lea soahti meara alde dehálaš. Buot duiskka
skiippaid dahppadeapmi lei okta vuohki bissehit gálvofievrrideami Duiskii.
Váttisvuohtan lei ahte norggariddu lei váttisvuohtan dán vuogádagas.
