5
Norgga márran
Duiska soahtefatnasat davásguvlui
Cuoŋománu 8.beaivvi áice duiskka soahtefatnasiid Skagerakas. Ovdal gaskabeaivvi
vuodjudii polskkalaš čázevulošfanas skiippa “Rio de Janeiro” mii lei jođus
davásguvlui soalddáhiiguin, heasttaiguin ja reaidduiguin. Ollugat jápme, muhto sii
geat báhce heggii bohte Lillesandii maŋŋá gaskabeaivvi ja muitaledje ahte sii ledje
jođus Bergenii. Maŋŋit eahket seamma beaivvi fuobmái fáktafanas “Pol III” amas
sisabahkkejeaddjiid čuovggaid haga johtimin sisa Olggut Oslovuona. “Pol III” vujii
njuniin ovtta daid fatnasiid sisa. Duiskka gillii bođii gohčus dan amas fatnasis ahte
galge vuollánit. Go vástádus bođii, eai, de vuollánit “Pol III” báhččojuvvui.
Kapteaidna, Leif Welding Olsen (1895-1940), hávváduvvui ja heavvanii go galggai
mannat gádjunfatnasii. Nu šattai Welding Olsen vuosttas norgga oaffar Norgga
falleheami vuolde.
Seamma eahket bođii telegrámma Londonis gos bođii diehtu ahte máŋga
duiskka skiippa ledje jođus norgga hápmaniidda, earret eará Narvikii. Ja
čielggasvuođa oažžumis das, šattai ráđđehus gohččojuvvot čoahkkimii tii. 01.30
cuoŋománu 9. beaivvi ija. Buot ráđđehusmiellahtut leat maŋŋá muitalan ahte sii
mearridedje olles mobiliserema. Dat čuožžu vuostálagaid dainna maid
váldohovdengoddi maŋŋá lea čuoččuhan ahte
manai gohčus dušše bealle mobiliseremii. Jus
dat doallá deaivása, de eai biddjon buot
soahtefámut doibmii. Duohtavuohta dan birra
šaddá leat eahpečielggas, earret eará sivas go
dan čoahkkimis ii čállon referáhta.
Govvateaksta: Leif Welding Olsen šattai
vuosttas norgga oaffar Norgga falleheami
vuolde.
Marranbeaivvi iđit cuoŋománu 9. Beaivvi
Árrat iđit cuoŋománu 9.beaivvi deaivvadii olgoriikkaministtar Koht duiskalaš
sáttaalbmán Curt Bräueriin. Bräuer bijai ovdan 13 gáibádusa Norgii. Erenoamáš
guokte dain ledje dehálaččat. Ii galgan boahtit norgga militeara vuostálastin. Lassin
gáibidedje duiskalaččat olles hálddašeami buot norgga johtolat- ja
gulahallangaskaomiid badjel, lei dal busse, toga, girdi, fanas, telefovdna, telegráfa
dahje radio. Daid ovddas oaččui gonagas ja ráđđehus bissut. Dalle livččii lean
seammá čoavddus go dat masa dánskalaččat manne mielde. Eai gávdnon duiskkas
plánat bidjat makkár ge ođđa ráđđehusa mas ledje norgalaččat geat dorjo Duiskka.
