18
Biila muhtoriin mii manai smáhkkodolain. Oslos 1940.
Go leairra lei váttis fidnet, de geavahedje guollečuoma ja báhpára buvttadit
skuovaid ja biktasiid. Go bensiidna ii lean šat fidnemis, de nuppástuhtte
biilamuhtoriid nu ahte dat manne smáhkkodolain. Olbmuin lei sáibbo soađi vuolde,
nu gohčoduvvon B-sáibbo, muhto dat lei roavis ja goikadii liikki. Difteriija logut
gorgŋo dramáhtalaččat, máŋga máná gillájedje unnán biepmuin, ja viessohuksemat
bissánedje. Ja go bálkkát hedjonedje ja eallingolut gorgŋo, de šattai olbmuid
eallindássi heittohat.
Olbmot borre unnit, muhto dat biebmu maid borre, lei fas dearvvaslaš.
Unnán njálgát dagahii ahte olbmuin bánit ledje buori soađi vuolde. Ja maiddái
muhtun eará sajiin lea riekta čuoččuhit ahte dilálašvuođat šadde buoret.
Bargguhisvuohta jávkkai jagi 1941 mielde. Boanddat ja guolásteaddjit geat ledje
gillán eatnat bargguhisvuođas sođiid gaskkas, ožžo dál barggu ja mealgat eanet
sisaboađu go ovdal. Oalgebeaktun
das lei ahte sosiálalaš erohusat gaskal gávpoga
ja báikegotti, gaskal industriijabargi ja boandda, unnui.
1942:s barge 110 000 norgalačča duiskka huksen- ja ráhkadusbargoajiin, ja
norgga huksenfitnodagat dinejedje stuorra ruđaid diskkalaččain. Dát lei
guovttebealat ášši. Norgga bargit gádjo heaggaset ja huksenfitnodagat fas dinejedje
stuorra ruđaid.
Gažaldat ahte gii mávssii vuollásteami ovddas, lea oktiibiddjon.
