21
Luđolašvuohta mii jávkkai
Vuollástanváldi álggahii jođánit heivehit ovttahámálaš kultureallima. Eatnatmediat
erenoamážit gillájedje. 1940:s ledje Norggas 250 beaivválaš áviissa. Sullii bealli
dain bissehuvvui sivas go eai čuovvolan nasisttalaš propagánda. Dat 105 áviissa
mat jotke, čuovvoledje duiskalaččaid dahje ahte nasisttalaš jođiheaddjit válde
badjelasas doaimmahusa.
Go soahti álggii, lei radio aiddo huksen alddis áibbas guovddáš saji
gaskkustit kultuvrra ja diehtojuohkimiid. Soahti radio alde šattai leat dehálaš.
Sáddagat Norggas šadde sensurerejuvvot ja nasismii bajásčuvgengaskaoapmin.
Muhto BBC álggahii sáddagiid Londonis jagi 1940 čavčča, ja dat doibme
eallinlinnján gaskal gonagasa ja ráđđehusa olgoriikkas ja norgga álbmoga.
Erenoamáš gonagas Haakona ollu radiosártnit dolle álbmoga morála ja
vuostálastinmoktaga badjin. Dan áddejedje duiskalaččat, ja gáibidedje borgemánus
1941:s, ahte buohkat geat eai lean NS-miellahtut, galge buktit iežaset
radioapparáhtaid. Lahka 540 000 radio duoguštuvvojedje, muhto ollugat nagodedje
čiehkat apparáhtaideaset besset suoli London-ođđasiid guldalit. Guldalit radio šattai
gielddus. Eai lean galle duiskavuollástuvvon riikka gos duiskalaččat bidje nie ollu
fámuid gieldit álbmoga guldaleames radio go Norggas.
Duiskalaččat sisafievrridedje mátkkoštangáržžidusaid. Olbmuin fertii leat
erenoamáš lohpi mátkkoštit guhkit gaskkaid ja rádjaguovlluin Ruota vuostá. Álkidit
rádjadárkkisteami ja heađuštit olbmuid báhtareamis, ožžo olbmot geat ásse
Ruotarájá lahka sierranas “rádjaássanduođaštusa”.
Manne ovttasbargu?
Norgalaččat ovttasbarge duiskalaččaiguin masá juohke láhkai, ekonomalaččat,
politihkalaččat, militearalaččat ja kultuvrralaččat. Riektečielggadeamis maŋŋá soađi
šattai ekonomalaš ovttasbargu árvvoštallojuvvot mieđamánnasabbon go earalágan
ovttasbargu. Bargat duiskalaččaid ovddas doalahit heakka lei okta, árjjalaš
politihkalaš ovttasbargu lei eará.
Sullii 55 000 olbmo čálihedje iežaset NS miellahttun soađi vuolde. Eanemus
čuovvoleaddjiid oaččui bellodat Østlánddas ja Sørlánddas. Oassi álbmogis geat
dorjo NS’ riddoguovlluin, Vestlánddas ja Davvi-Norggas, lei unnán. Maŋŋá jagi
1942 fertii leat NS miellahttu jos galggai oažžut vissis virggiid kultureallimis,
áviissain, bolesiin ja gieldda- stáhtahálddahusas. Dušše Bargiidbellodagas lea
leamaš eanet miellahtut ovdal soađi. Lei go dušše danin ahte barggu oažžut dahje
ahte doalahit barggu ahte nie ollugat manne miellahttun NS:i?
Sivat sáhtte lean ollu. Muhtumiin ledje ideologalaš sivat, ja sis ledje
muhtumat antisemihtat, earret eará Quisling ieš. Norgga oktavuođas lea dát
marginála čilgehus. Máŋggas ledje beahtahallan go gonagas ja ráđđehus ledje
báhtaran. Muhtumat sis gesse dan loahppajurdaga ahte dan botta go sii ledje
