29
Norgga juvddálaččat ja norgga vuostálastinolbmot geat geahččaledje báhtarit
Ruttii, sáhtte daid álgosoahtejagiid vásihit ahte sii bákkus sáddejuvvojedje
ruovttoluotta Norgii. Nu dáhpáhuvai ge máŋgii. Dát politihkka rievddai go
duiskalaččaid soahtelihkku jorggihii. Maŋŋá soahtegávnnademiid Stalingrádas ja El
Alameinas šattai bealátkeahtespolitihkka rievdaduvvot eanet lihtolaččaide buorrin.
1943:s lei duiskalaš veagaid fievrrideapmi Ruoŧa čađa bissánan. Juvddálaččat eai
lean šat gallis Norggas, muhto vuostálastit ja báhtareaddjit ožžo buori divššu
Ruoŧas. Riika suovai dánskalaš ja norgalaš bolesveagaid váldit oahpu ruoŧa
eatnamis. Loahpageahčai soađi ledje 13 000 norgalačča bolesveagain ja 43 000
norgga báhtareaddji Ruoŧas.
Vuostálasti ja seršánta Claus Helberg
sáddenradioin Hardanger-duoddaris
jagi 1945 dálvvi.
Muitalus lossačáhceakšuvnna duogá-
bealde lea gelddolaš, ja lea
ráhkaduvvon guokte filmma dan birra.
Muhto man dehálaš lei akšuvdna?
Soađi vuolde lei dehálaš heađuštit
duiskalaččaid
skáhppomis
atomavearjjuid. Danin biddjojedje
akšuvnnat johtui. Maŋit áiggis, go mii
čohkkát čovdosiin, diehtit ahte lei
earágo lossačáhci mii heađuštii
duiskalaččaid
ráhkadeamis
atomavearjjuid.
Jagi
1943
rájes
biddjui
vuostálastin erenoamážit dan vuostá
ahte bestet norgga bargofámu
duiskalaš militearalaš doaimmaide
iešguđet lágan bargobálvalusaid bokte. Dát vuostálastin juvssai alimus dili 1944:s
dallego Oslo-joavku bávkalii Bargobálvalusa kantuvrraid Oslos. Gunnar “Kjakan”
Sønsteby jođihii joavkku. Dan áiggi lei vuostálastin šaddamin eanet militearalaš ja
akšuvnnalaš.
Oslojoavku ja Kompani Linge leat ovdamearkkat Milorg-joavkkuide geain
lei váldoulbmil čađahit sabotášaid vašálačča vuostá.
Milorg: Ruovtturattádaga militeara oassi.
