24
Terboveniin ii lean goassi ge buorre. Son geahččaluvvui liikká geavahuvvot alibian
go vuollástanváldi čuoččuhii ahte sii várjaledje norgga beroštumiid. Dat
suhttadeapmi dás, sáhttá dahkan ahte norgga vuostálastinmiella lassánii ja nannii
dan behtolašvuođasteampala mii maŋit áiggis lea čuvvon Quisling-nama. Oanehis
áiggi maŋŋá duiska kapitulašuvnna dieđihii Quisling iežas bolesiidda. Son biddjui
rievtti ovdii ja dubmejuvvui jápmimii riikkabehtolašvuođa ovddas. Golggotmánu
24. beaivvi 1945 báhččui son Akershus latnis.
Quislinga birra lea daddjojuvvon ollu ipmašat ja árvádusat. Nuppi bealde lei
sus buorre máhtolašvuohta, ja sus ledje buori analyhtalaš návccat. Nuppi bealde fas
ii lean son mihkkige stuorra sárdnideaddji, ii ge buorre lágideaddji. Dávjá orui son
árjjaheapme. Son ii lean čeahppi ovttasbargat, ja dan čájeha mo duiskalaččat
gieđahalle su. Buot ipmašamos sus soaitá leat mo son oaidná iežas. Máŋgii, ja
maŋimuš iežas bealušteami vuolde dikkis, bođii ovdan ahte son oaivvildii bajit
fámut ledje su čujuhan ovttalágan beastin, messiasin su riikka ja olbmuid ovddas.
Ja das son doalahii, ja danin maiddái ii gáhtan daid maid lei bargan.
Nuortaeurohpálaš soahtefáŋggat
Nuortarattádaga soahti dagahii ahte duiskalaččat válde soahtefáŋggaid. Lahka
100 000 sovjehtalaš ja máŋga duhát jugoslávalaš soahtefáŋgga sáddejuvvojedje
Norgga fáŋgagohttehagaide. Váldodoaibma lei hukset geainnuid, ruovdemáđijaid,
girdiseaivunsajiid ja ladneráhkadusaid duiskalaččaide, erenoamážit riddoguovlluin
ja Davvi-Norggas. Miessemánus 1945 ledje sullii 280 gohttehaga Norggas, 121
dušše Davvi-Norggas. Soahtefáŋggaid gieđahalle olmmošmeahttumin, ja sullii
13 000 sovjehtalaš fáŋgga jápme Norgii, mii lei boađusin dán issoras dilálašvuođas.
Erenoamáš Davvi-Norggas gávdnojit otne ge máŋga nuortaeurohpálaš soahte-
fáŋgagirkogárddi.
Govvateaksta: Ruošša soahtefáŋggat
Norggas maŋešgeasi 1941:s.
