36
doppe gásttašuvvon. Son morránii ja muitalii iežas jorgalusa
birra go ollii ruoktot. 1848 geasi son lei guođoheamen ealu
Ruŋggugierragis Lulli-Romssas. Son muitalii iežas muosáhusa
buohkaide geaiguin deaivvadii. Dat álggahii lihkadusa sámiid
gaskkas čuovvovaš báhppasuohkaniin: Ivvárstáđiin, Tronde
nesas ja Ofuohtas. Son lei dovddus noaiddi nieida ja dakko bokte
čalmmustahtii muhtinlágan oskkoldatmolsašumi báikkálaččat.
Su leat maŋŋil navdán «risttalaččaid eadnin» go šattai dego
vuoiŋŋalaš eadnin leastadialaš oskkolaččaide. Lihkadusa vuost
taš 20 jagi lei dát duššefal sámi lihkadus ja ledje aivve sápmelaš
sárdnideaddjit. Dáža olbmot bohte lihkadussii easkka dalle go
soames dážat boahtigohte čoakkalmasaide ja ohppe sámegiela
vai ipmirdit sártni sisdoalu.
Leastadialaš lihkadus šattai vuoiŋŋalaš ruoktun eatnasiidda
davvisámi ja julevsámi olbmuide. Sámegiella ja suoma-/kveana
giella ledje oskkoldatlaš barggu váldogielat. Nu šattai ge leasta
dianisma kultuvrralaš suodjin sámiide ja kveanaide miehtá
dáruiduhttináigodaga, mii lei áigodat goas eiseválddit ovddi
dedje dárogiela ja geahččaledje hehttet vai olbmuid eai geavat
eará gielaid. Leastadialaš sárdnideaddjit geavahedje dan giela
maid eanas olbmot báikkis geavahedje. Sii máhtte dávjá buot
golbma giela: sámegiela, suoma/kveanagiela ja dárogiela. Jus
olmmoš ieš ii máhttán dan nuppi giela doarvái bures, de ledje
čoakkalmasas álohii olbmot geat sáhtte dulkot.
Oallugat leat dadjan ahte sámit duođas jorgaledje risttalašvuhtii
easka dalle go leastadialaš lihkadus bođii. Vissis lea goittot
Čohkirasa girkotávval mas oaidnit Læsta-
diusa sárdnideamen.
Govven: Roald E. Kristensen.
