ALMMI SPEAJAL - Risttalašvuohta ja eallinoaidnu - page 43

43
57 miljovnna miellahtu. Muhtin girkut leat sakka stuorrát. Koreas
lea okta searvegoddi mas leat badjel 800 000 miellahtu. Dat ahte
ovttaskas searvegoddi nu stuorru, lea dan dihtii go doppe deattuhit
evangeliserema ja mišuvnna. Mišuvdnii gullá veahkkebargu ( diako-
niija) ja dáža hellodatustibat doibmet ollu riikkain.
Oahppaáddejumis deattuhuvvojit njeallje beali:
• Bestojupmi olahuvvo ja muosáhuvvo buohkain friddja almmá
gaska­omiid haga ja das maŋŋil čuovvu bassindahkkojupmi. Don
besto­juvvot go persovnnalaččat oskkut ja dat lea Ipmila dahku olb­
muid ovddas. Gásttašeapmi lea oainnusmáhttit ahte olmmoš lea
oskui boahtán, ja berre dahkkojuvvot nu ahte visot gorudiin manná
čáhcái. Bassindahkkojupmi lea maiddái Ipmila dahku seamma­
ládje go bestojupmi, muhto bassindahkkojupmi lea Ipmila dahku
mii dáhpáhuvvo olbmo siskkáldasas. Dalle olmmoš šaddá Kristusa
láhkásažžan beaivválaš eallimis, iige šat leat nu hágus go ovdal sud­
dui gahččat. Hellodatustibat deattuhat ahte risttalaš sáhttá vuoitit
suttu badjel Bassi Vuoiŋŋa vuoiŋŋagástta vehkiin.
• Vuoiŋŋagásta lea persovnnalaš vásáhus das ahte Ipmila fápmu
duddjo olbmo eallimis ja boahtá dovdomassii. Gielaiguin sárdnun
lea mearka dasa ahte Bassi vuoigŋa lea doaibmevaš. Gielaiguin
sárdnun mearkkaša ahte olmmoš dadjá sániid maid eará olbmot eai
ipmir, muhto Ipmil ipmirda. Gielaiguin sárdnun lea máŋgasii nudad­
djon rohkosgiella. Olu lea digaštallojuvvon ahte leago dárbbašlaš
gielaiguin sárdnut. Muhtimat oaivvildit ahte sáhttá leat risttalaš
vaikko ii leat vuoigŋagástta leamaš go olmmoš ii sáhte leat «belo­
hahkii» risttalaš. Eatnasat dadjet ahte risttalaš olbmui lea dábálaš
leat vuoiŋŋas gásttašuvvon ja lea sávahahtti go Vuoigŋa addá
juohkehažžii fámu eallit buoret risttalaš eallima.
• Buorádallan lea hellodatustibiid gaskkas leamaš mávssolaš ja dan
duogášjurdda leat árbmuattáldagat maid birra gullat Paulusa 1. girj­
jis korintalaččaid 12. kapihtalis. Lea erohus iešguđetlágan árbmu­
attál­dagain. Leat oaivádan-attáldagat (gielaiguin sárdnun, čilgen
ja profehtalaš sárdnun), almmustus-attáldagat (attáldat sárdnut
viis­sis­vuođain, dieđu sárdni, attáldat árvidit vuoiŋŋaid), ja dasto
fámolaš-attáldagat (oskku attáldat, buorádallanmáhttu, dahkat
fámo­laš daguid). Okta olmmoš sáhttá leat ožžon máŋga dáin attál­
dagain ja dávjá geavahuvvojit searvegottis máŋggalágan árbmuattál­
dagat oktanis. Buorádallanattáldat sáhttá laktásan attáldahkii ahte
dov­dat vuoiŋŋaid vai bahá vuoiŋŋaid sáhttá vuojehit eret. Hello­
datustibat jáhkket buorádallama sáhttit dahkat rohkosa ja osk­ku
bokte juohke áiggis.