ALMMI SPEAJAL - Risttalašvuohta ja eallinoaidnu - page 40

40
ja ipmilbalolašvuođas. Dat maid geahččala čielggadit ristta­
hasvuođa variašuvnnaid ja erohusaid ja geažuhit gokko ristta­
hasvuođas mannet rájit. Girkoservodagaid gaskkas leat stuora
sierraláganvuođat go geahččá máilmmiviidosaččat. Norggas
leat erohusat smávibut ja muhtin girkoservodagat mat leat un-
nit min riikkas, sáhttet leat hui stuorrát riikkaidgaskasaččat.
Ovdamearkka dihte leat metodisttat stuora oskosearvi máilmmi
dásis (su. 78 miljovnna) ja dasa gullet máŋga iešguđetlágan
girkoservodaga. Muhto Norggas lea duššefal okta girku mas
leat su. 13.000 čuovvu ja 50 searvegotti. Lutherlaš girku Norg­
gas lea loguid dáfus stuorámus, mas badjelaš 80 % álbmogis
leat miellahttun, muhto dát girku lea máilmmi dásis oalle unni.
Dán oktavuođas mearkkaša sátni «friddjagirku» dakkár girko­
servodaga mii gullá protestánttalaš risttalaš árbevirrui. Dáid
searvái eai gula stuora girkut, nu mo katolalaš ja ortodoksa
girkut, go dat eai leat protestánttalaš girkut, mii mearkkaša
ahte eai leat čatnasan 1500­logu reformašuvdnii. Pávva hilgui
Martin Luthera ja nu ásahuvvui lutherlaš girku. Dát šattai fargga
stáhtagirkun go muhtin riikkat, gosa lutherlaš osku sajáiduvai,
geavahedje girku ođđa servodatortnega organiseremii. Árrat
maŋŋil reformašuvnna ceagganedje dán ortnega vuostálastimii
Davvi­Eurohpás oskkoldatlaš joavkkut geat eai hálidan stáhta­
Guovdageainnu lutherlaš čoakkalmas viessu. Govva: Klemet Ole Hætta.
DIGAŠTALLAN
Girku almmolaš namma lea Norg­
ga girku (Den norske kirke).
Leago dats vuostevuohtan sámi
girkui? Sáhttá go girku leat sihke
dáža ja sámi girku?
k