ALMMI SPEAJAL - Risttalašvuohta ja eallinoaidnu - page 33

33
Č O A H K K Á I G E A S S U
DEHÁLAŠ DÁHPÁHUSAT RISTTALAŠVUOĐAS
REFORMAŠUVNNA ÁIGGI RÁJES
Reformašuvnna áiggis gitta dálá áigái leat muhtin dáhpáhu­
sat áigeguovdilat sámi diliide:
• PIETISMA
Pietisma lea lihkadus mii joavddai Dánmárku­Norgii 1700 loguin,
ja leavai fargga miehtá Davviriikkaid. Pietismma lihkadusa čuovvu­
leaddjit dáhtto ahte olbmot eai galgan dušše leat risttalaččat dan­
ne go dat lei árbevierrun šaddan. Sii galge váimmusteaset dovdat
duohta ráhkesvuođa Ipmilii ja risttalaš oskui. Dávjá sii jorgaledje ja
heite dábiid maid ovdal ledje čuvvon, omd; lávlun, dánsun, speallan
ja alkohola juhkan.
• SÁMEMIŠŠUVDNA
Sámemiššuvdna álggahuvvui 1700­logus ja galggai doalvut ja
oahpahit rittalašvuođa ja risttalaš meanuid buot sápmelaččaide.
Sápmelaččat galge čuovvut seammá oskkoldaga go muđui Norgga
ássit. Dánmárkku­Norgga gonagas lei válljen Luthera risttalašsuorggi
riikka almmolaš oskkoldahkan. Dan galge buohkat čuovvut, muđui
sáhtii Ipmil ráŋggáštit sihke gonagasa ja álbmoga. Guovddáš dán
barggus lei Thomas von Westen ja su mielbargit. Sámemiššuvdna
lea earret eará jorgalahttán biibbala sámegillii. Dál doaibmá sáme­
miššuvdna sámiid gaskkas Guoládatnjárggas, Ruoššas.
• SÁMI GIRKORÁĐI ÁSAHEAPMI
Sámi girkoráđđi vuođđuduvvui jagi 1992, ja lea oassi Norgga gir­
kus. Das leat 7 miellahtu mat bohtet iešguđet sámi guovlluin Norg­
gas. Sámi girkoráđđi galgá gozihit ahte sámi girkoeallin ovdána sin
risttalašvuođa áddejumi ja árbevieruid vuođul. Sámegiella, sámi
ipmilbálvalusvierut ja sámi kultuvra galgá oidnot ja gullot Norgga
girkus. Rihppaskuvlaoahppit galget oahpahuvvot sámegillii, jos lea
dáhttu. Sámi girkoráđđi maiddái bargá ovttas Girkuid máilmmiráđiin
ovddidit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja teologiija.